Pohjoissavolaista maisemaa. Maisema Lapinlahdelta Väisälänmäeltä kuvattuna. Kuva: Kuopion kult. hist. museo/T. Laaksonen 2001.

Pohjoissavolainen maisema

Pääosa Pohjois-Savoa kuuluu maisemamaakuntajaottelussa Itäiseen Järvi-Suomeen, jonka maiseman rikkaus ovat vesistöt. Maasto on yksityiskohdissaan vaihtelevaa. Metsistä tavallisimpia ovat mustikkatyypin kuusikot ja soita on vähän.

Oman leimansa pohjoissavolaiseen maisemaan luovat luoteessa karu Suomenselän alue ja koillisessa jylhät Vaara-Karjalan kukkulat. Suomenselän alueeseen kuuluu osa Kiuruvedestä ja Vieremästä, Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan puolestaan osa Rautavaaraa, Sonkajärveä, Juankoskea ja Kaavia.

Tunnetuimpia pohjoissavolaisia maisemakohteita ovat Haminalahti, Pisa, Puijo, Korkeakoski ja Väisälänmäki. Näistä osa kuuluu maan vanhimpiin maisemamatkailukohteisiin. Ne ovat myös selkeitä pohjoissavolaisen, osin myös suomalaisen, maiseman ja maisemaestetiikan symboleja.

Ihminen on muokannut maisemaa Pohjois-Savossa merkittävästi 1400-luvulta alkaen. Tällöin alkoi havupuumetsien kaskeaminen. Peltoviljely syrjäytti kaskeamisen pääviljelytapana 1800-luvun kuluessa. Osa entisistä kaskimaista muuttui karjan laiduntamisen myötä laidunmaiksi tai säännöllisen viljelyn myötä pelloiksi. Suurin osa kuitenkin palautui takaisin metsäksi. Useimmiten entisille kaskille kasvoi koivua tai haapaa. Kaskeamisen vaikutukset näkyvät edelleen jossain määrin Pohjois-Savon metsäluonnossa.

Viime vuosikymmenien rakennemuutos on johtanut myös Pohjois-Savossa maaseudun vuosisataisen kulttuurimaiseman köyhtymiseen ja yksipuolistumiseen. Esimerkiksi useimmat entiset luonnonniityt ja laidunmaat ovat metsittyneet. Kehityksen myötä myös monet perinneympäristöissä viihtyneet kasvi- ja eläinlajit ovat tulleet uhanalaisiksi.
Pohjois-Savon muisti-sivustoon kuuluva Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma sisältää yleisesittelyn pohjoissavolaisesta maisemasta ja kulttuuriympäristöstöstä

Tapio Laaksonen, 2002.

Sivu päivitetty 7.4.2005