|
Hallinnon rakennukset
Kasarmialueet
Yleinen asevelvollisuuslaki astui voimaan Suomen suuriruhtinaskunnassa
1877-1878. Suomen noin 5000 miehen vahvuinen sotaväki koostui
kahdeksasta tarkk'ampujapataljoonasta ja Lappeenrannan
rakuunarykmentistä. Pataljoonat sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin:
Helsinkiin, Viipuriin, Hämeenlinnaan, Turkuun, Vaasaan, Ouluun,
Kuopioon ja Mikkeliin. Aluksi piti ratkaista, voitiinko kasarmit
harjoituskenttineen rakentaa kasvavien kaupunkien alueelle vai niiden
laitamille. Kuopio tarjosi ensin Itkonniemeä, mutta vuonna 1860
vahvistetussa asemakaavassa otettiin kasarmialueeksi ennestään kruunun
käyttöön varattu alue Hatsalan harjulla. Kasarmialueiden suunnittelusta
ja rakentamisesta vastasi Yleisten rakennusten ylihallitus. Arkkitehdit
August Boman ja L.I.Lindqvist noudattivat rakennusten sijoittelun ja
rakennustavan osalta pääpiirteissään venäläisiä tyyppipiirustuksia,
arkkitehtuuri ja pohjaratkaisu poikkeavat keski-eurooppalaiseen ja
ruotsalaiseen suuntaan. Tarkk´ampujapataljoonien käyttöön rakennettiin
miehistökasarmit, arttelit ja leipomot, päällystön asuinrakennukset ja
kansliat sekä sairaalat. Aikaa rakentamiseen oli kolme vuotta.
Kasarmialueiden suunnittelussa pyrittiin viihtyisän ja terveellisen
ympäristön luomiseen.
Uuden asevelvollisuuslain myötä vuonna 1901 Suomen sotaväki
lakkautettiin ja kasarmialueet määrättiin luovutettaviksi venäläisen
sotaväen käyttöön. Tämä johti Kuopiossa ja Hämeenlinnassa suuriin
muutoksiin: puisia miehistökasarmeja purettiin ja rakennettiin tiilisiä
monikerroksisia rakennuksia tilalle. Kuopion uudet tiilikasarmit
sijoitettiin Bomanin suunnitelmien mukaisesti keskenään symmetrisesti.
Suomalaiset joukot ottivat kasarmialueet haltuunsa vuonna 1918
samanlaisina kuin ne olivat luovuttaneetkin, tosin paljon
ränsistyneempinä.
Kuopion kasarmialue tyhjeni vuonna 1963 kaupungin viimeisen oman
joukko-osaston, Pohjois-Savon prikaatin siirryttyä Kajaaniin. Kaupungin
ja valtion vuonna 1972 tekemällä maanvaihtosopimuksella siirtyi pääosa
kasarmialueesta Kuopion kaupungile. Muutama rakennus jäi valtiolle
virastotaloa varten. Tarkk'ampujapataljoonan säilyneissä rakennuksissa
on kaupungin omia ja vuokralaisten toimitiloja.
Kuopion kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.
Vankilat
Pohjois-Savon alueen vankilat: Sonkajärven Sukeva ja Kuopion vankila,
ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä.
Sukevan vankisiirtola aloitti toimintansa vuonna 1914 Sukevan
kruununpuistossa sijainnessa rakennuksessa, jossa oli kolme huonetta 25
vangille ja kolem huonetta vanginvartijoille. Sukevan vankilan
tarkoitus oli opettaa vangeille ammatti. Työsiirtona tyyppisesti
toiminut vankila sijaitsi laajalla suoalueella, jota vankityövoiman
turvin ojitettiin ja muokattiin pelloiksi, alueelle rakennttiin tiestö
ja poltettiin tiilet rakennuksia varten. vankila toimi laajimmillaan
kuudessa pienessä yksikössä: Kukkapuro, jossa sijaitsi päälaitos,
Korttikangas, jonka paikalla on nyt Kortekankaan asuinalue, Kalliomäki,
jonne rakennettiin 1920- ja 30-lukujen vaihteessa keskusosaston
vanhimmat rakennukset, Marttila, Somerkoski ja Viinijärvi, joka
lakkautettiin vuonna 1920. Iskolan osasto on rakennettu vuosina
1922-25. Rakennuskanta on nykyisin keskittynyt Iskolaan ja
Kalliomäelle. Kalliomäen päälaitosta on laajennettu ja kunnostettu
useaan otteeseen ja Kalliomäen alueelle on rakennettu ja rakennetaan
uusia rakennuksia ja rakennelmia vankilan turvallisuuden ja
käytettävyyden parantamiseksi.
Vankila-alueen kiinteistöt ovat siirtymässä oikeusministeriön
vankeinhoito-osaston hallinnasta valtion kiinteistölaitoksen
hallintaan, josta syystä Museovirasto valmistelee uuden omistajan
kanssa sopimusta alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävien
rakennusten säilyttämisestä ja hoitamisesta.
Kuopion vankilarakennus on vanhimmilta, Indententinkonttorin
C.L.Engelin suunnittelemilta osiltaan vuodelta 1830. Yleisten
rakennusten ylihallituksessa O.S.Gripenberg suunnitteli laajennuksen,
jolloin rakennuksesta tuli ristinmuotoinen sellivankila vuonna 1888.
Vankilanjohtajan puinen asuinrakennus rakennettiin samana vuonna.
Vankila-alueella on useita vanhoja puurakennuksia. Kuopion vankilaakin
aiotaan laajentaa. Vankila-alueelle on annettu toimenpidesuositus
Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelmassa.
Lähteet
Kauppi, Ulla-Riitta, Tarkk'ampujapataljoonien kasarmialueet, kirjoitus
Museoviraston julkaisussa Muistomerkki puusta perinnöksi, ISBN
951-616-058-1, 2000
Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät
kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian
osaston julkaisuja 16, ISBN 951-9075-63-1, ISSN 1236-6439
Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma, Kuopion kaupungin raportti 31.5.1995/1.1.1996
Sivu päivitetty 28.2.2005 |
