Teatterin tilat

Teatteritalo Väinölänniemelle

Kuopiossa 1800-luvulla vierailevien teatteriseurueiden ongelmaksi muodostui sopivan esiintymistilan puute. Näytelmiä esitettiin mm. Seurahuoneella, Väinölänniemen kylpylässä, ja tarkoitukseen kunnostetussa kasarmin maneesissa. Kun viimemainittu purettiin, kuopiolaiset keräsivät keskuudestaan osakepääoman teatteritaloa varten. Kesällä 1882 valmistui uusi teatteritalo Väinölänniemelle, jossa jo entuudestaan oli kesäisin ravintola ja kylpylä.

Suomalainen teatteri vieraili tuona kesänä uudessa talossa. Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom tapasi tuolloin ensi kerran näytelmäkirjailijana julkisuuteen tulleen Minna Canthin.

Työväentalo eli Torppa

1901 Kuopion Työväenyhdistys sai haltuunsa Minna Canthin talon naapurissa sijaitsevan rakennuksen. 1902 perustettu Kuopion Näytelmäseura sai käyttää Työväenyhdistyksen talon salia esiintymispaikkana. Tämä oli tarpeen ainakin talvisaikaan, sillä Väinölänniemen teatteritalo oli kesäkäyttöön rakennettu, hatara ja kylmä.

Ensimmäinen maailmansota toi Kuopioon lisää venäläisiä sotilaita, joiden majoitustiloiksi otettiin Väinölänniemen teatteritalo ja lisäksi vielä huoneita Työväenyhdistyksen talolta. Vuoden 1916 aikana teatteri antoi näytöksiä mm. elokuvateatteri Pohjantähden tiloissa Kauppakatu 13.

Työväentalo torin laidalla

1923 Työväenyhdistys rakensi uuden työväentalon torin itälaidalle. Tästä tuli teatterin toimipaikka vuosikymmeniksi. Siinä toimi Työväen Teatteri ja vuodesta 1940 lähtien Yhteisteatteri. Vuonna 1958 talo purettiin Säästöpankin rakennushankkeen tieltä ja teatteri joutui etsimään uuden esiintymispaikan, joka löytyi uudelta ammattikoululta. Samalla käynnistettiin hanke uuden teatteritalon saamiseksi.

Uusi teatteritalo

Teatteritalohanke oli ollut esillä jo pian Yhteisteatterin toiminnan alettua. Vuonna 1949 tarkoitusta varten kerättiin lahjoituksia, ja vuonna 1951 kaupunki julisti suunnittelukilpailun konsertti- ja teatteritalon sijoittamisesta kaupungintalon tontille. Esillä oli myös kulttuuritalosuunnitelma. Asiaa pidettiin sinnikkäästi esillä, ja 1950-luvun lopulla hanketta päästiin viimein viemään eteenpäin. Kaupunki varasi Kuopion 175-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1957 hankkeeseen 20 miljoonaa tuolloista markkaa, ja valtio tuli mukaan samankokoisella summalla. Tontti varattiin Niiralasta, vaikka paikkaa pidettiinkin hieman syrjäisenä. Suunnittelukilpailu julistettiin 1958 ja sen voitti Risto V. Luukkosen ja Helmer Stenrosin arkkitehtitoimisto. Rakennustyöt alkoivat elokuussa1961, ja talo valmistui vuonna 1963.

Uuden teatteritalon avajaisia vietettiin Maria Jotunin näytelmän Klaus, Louhikon herra ensi-illassa 3.10.1963.

Sivu päivitetty 28.4.2004