pohjois-savon muisti / Taide / Teatteri / Kuopion teatterin historiaa / Teatteriesityksiä ennen kuopiolaisteatteria

Teatteriesityksiä ennen kuopiolaisteatteria

Kuopion kaupunki perustettiin vuonna 1775. Kaupunkioikeuksiin kuului mm. markkinoiden järjestäminen. Markkinoille kokoontui väkeä myös ympäröivältä maaseudulta. Kiertävät kauppiaat ja heidän ohellaan eri alojen esiintyjät, akrobaatit, muusikot ja näyttelijät kilpailivat yleisön suosiosta ja rahoista.

1800-luvun puoliväliin mennessä kaupungin väkiluku kasvoi, ja vaurastuneet kaupunkilaiset kaipasivat myös huvituksia kuten teatteria. Jotkut kiertelevät näytelmäseurueet, lähinnä ruotsalaiset, poikesivat myös Kuopioon talvikeleillä, 1830-luvulta alkaen suomalainen Westerlundin näytelmäseurue jo säännöllisemminkin.

Saimaan kanavan valmistuminen 1856 helpotti liikenneyhteyksiä. Lastin
ohella kulkivat myös matkustajat rannikon keskuksista kauas sisämaahan. Purjehduskauden aikana myös näytelmäseurueet pääsivät entistä helpommin Kuopioon.

Teatterista tuli myös suomalaisuusaatteen välittäjä 1870-luvulla, jolloin Westermarckin Suomalainen Teatteri ulotti maaseutukiertueensa Kuopioon saakka. Suomalaisen Teatterin lopetettua kiertuetoiminnan, sitä jatkamaan perustettiin 1888 Suomalainen Kansanteatteri, jota kuopiolaisetkin tukivat. Näihin aikoihin avattu rautatie helpotti Savon kulkuyhteyksiä, ja mahdollisti ympärivuotiset teatterivierailut.

Suomalaisen Kansanteatterin lopetettua toimintansa tilalle syntyi 1897-99 kiertueita järjestänyt Uusi Teatteri, jonka korvasi 1899 Viipurissa perustettu Suomalainen Maaseututeaatteri.

Kuopiolaisten teatteriharrastus

Ammattilaisteatterien vierailujen innoittamana kuopiolaiset
harrastajat, myös koulunuoriso, alkoivat 1800-luvulla esittää näytelmiä
iltamissa.Vähitellen harrastustoiminta keskittyi yhdistyksiin,
iltaseuroihin, joihin monet kuopiolaiset kokoontuivat illanviettoihin.
Useilla seuroilla oli suomalaiskansallinen aatteellinen tausta. Mm.
Suomalaisen iltaseuran, ja Raittiusseuran piirissä näyteltiin.

Kuopion työväenyhdistys ja vapaapalokunta

Suomalaisuusaatteen rinnalle 1800-luvun lopulla nousseesta
sosiaalisesta aatesuunnasta virisi 1889 Kuopion Työväenyhdistys ja
vapaapalokunta. Molempien yhdistysten ohjelmaan kuului iltamatoiminta
näytelmineen. Näiden rinnalla iltamia järjestivät vielä ammattiyhdistykset, jotka työväestö koki läheisemmäksi kuin
Työväenyhdistyksen. Päällekkäisten tilaisuuksien välttämiseksi
perustettiin yhteinen huvitoimikunta.

Sivu päivitetty 29.7.2004