Juhani Ahon museo, entinen Iisalmen pikkupappila

Suomessa on kaikkiaan noin tuhat museota. Henkilömuseoita niistä on seitsemisenkymmentä, joista kirjailijamuseoita 26. Juhani Ahon museo on yksi harvoista maamme kirjailijamuseoista, kaksinkertaisesti, kun lasketaan Kauppis-Heikille omistettu Th. Brofeldtin työhuoneen nurkkaus. Samalla se on yksi yhdestätoista Suomen pappilamuseosta, siis monen ulottuvuuden kulttuurihistoriallinen museo. Harvinaisen yhtenäinen pihapiiri muodostaa kokonaisuutena ulkomuseon. Pikkupappila sijaitsee historiallisella Suomen sodan Koljonvirran taistelun (27.10.1808) alueella. Sisääntulotie kääntyy kappaleen matkaa säilyneeltä vanhalta Ouluntieltä.

Mansikkaniemen pappilan rakennutti rovasti Johan Lorenz Lagus apulaisensa asunnoksi 1840-luvun lopulla. Vuosina 1865 - 1876 apulaisena ja II kappalaisena toimi Theodor Brofeldt. Siihen aikaan pappila oli pärekattoinen harmaa hirsirakennus, jossa oli neljä peräkkäistä huonetta ja keittiö. Nykyisessä asussaan pappilarakennus on vaakalaudoitettu ja punamullattu. Kappalaisen työhuoneen päätyikkuna on etelään eli kirkolle päin. Päätykamarin toinen ikkuna, salin, ruokasalin ja keittiön ikkunat avautuvat Koljonvirralle ja sen sillalle, makuuhuoneen ikkuna pihalle.

J. L. Laguksen kuoltua v. 1881 Pikkupappila oli aluksi rovastilan väen kesäasuntona sekä Jenny ja Agnes Laguksen asuinpaikkana. Myöhemmin kansakoulun opettaja, kunnallismies ja Salmettaren ensimmäinen päätoimittaja Antti Tani omisti rakennuksen. Sota-aikana siihen muutti siirtolaisia. Sodan jälkeen talo oli vuokra-asuntona, kunnes Iisalmen maalaiskunnan omistuksessa sitä alettiin kunnostaa museoksi. Juhani Ahon museo avattiin vuonna 1958. Peruskorjaus valmistui v. 1999.

Väentupa oli vielä Brofeldtien aikana hirsipirttiasussa ilman ullakkokerrosta ja kuistia. Tuvassa pidettiin lapsille kotikoulua ja siellä oli pastorin höyläpenkki. Tuparakennus on toiminut museonhoitajan asuntona ja oppaitten taukotupana sekä museokauppana.

Kappalaisen pappilan ajalta on jäljellä kaksi aittaa, kesällä 1999 peruskorjattu talli-navetta ja kellari. Savusauna sijaitsee hieman alkuperäistä paikkaa rannempana. Kasvimaa on ollut tyypillisesti rantaan viettävällä lämpimällä etelärinteellä ja kaivo on sen yläpuolella talon pohjoispäädyn takana.

Pihapiirin tuntumaan on siirretty Koljonvirran länsipuolelta entisen Kauppilan tilan rakennuksiin kuulunut, alkuaan tuohikattoinen ”sota-aitta”. Viereinen tuulimylly on tyypiltään varvasmylly.

1800-luvun kulttuurimaisema oli avoin. Virran puolella on ollut pisteaidalla ympäröity pappilan ruispelto. Maisemoinnin ansiosta avonaisuutta on saatu takaisin.

Nykyisin Hiljaisuuden keskuksena palveleva Vieremän Kyrönniemen pappila oli Th. Brofeldtin seuraava kappalaisen virkatalo vuodet 1876 – 1883. Perhe muutti sinne Mansikkaniemeltä. Pappila on palautettu Brofeldtin aikaiseen tyyliin. Rakennuksessa on kuusi huonetta, eteinen ja kuisti. Pihapiiriin kuuluvat myös aitat, sauna, kappeliksi muutettu kivinavetta sekä renkitupa, jossa on pysyvä Juhani Aho -valokuvien näyttely. Niemen kärjessä on säilynyt Ahon hirsirakenteinen leikkimökki.

Kyrönniemeltä Brofeldtit muuttivat kirkkoherran virkataloon Iisalmen maineikkaaseen Isoon pappilaan vuonna 1883. Tämä Simon Silvénin v. 1798 rakentama pappila on siirretty Seurasaareen ja pystytetty siellä kustavilais-tyyliseksi vailla 1800-luvun lisäsiipiä ja kuisteja.

Th. Brofeldtin ensimmäinen apulaispapin virka-asunto oli sijainnut Lapinlahdella Väärnin kappalais-pappilan sivurakennuksessa vuodet 1859 – 1865. Siellä syntyivät perheen kolme ensimmäistä lasta, Johannes esikoisena. Tuparakennus on purettu ja päärakennus toimii nykyisin vuokra-asuntona.

Sivu päivitetty 28.4.2004