Juhani Aho

11.9.1861 - 8.8.1921

Juhani Aho oli ensimmäisiä suomalaisia ammattikirjailijoita. Hän kuului 1880-luvun sukupolveen, johon vaikuttivat sekä venäläinen, pohjoismainen että ranskalainen realismi. Esikoisteoksena ilmestyi v. 1884 taiteilijaromaani Muuan markkinamies yhteisniteenä Kievarin pihalla –novellin kanssa. Samana vuonna Rautatie teki Ahosta kuuluisuuden. Opinnot Helsingin Yliopistossa sekä kirjailijan ja sanomalehtimiehen ura olivat avautuneet yhtä aikaa. Lehdissä Juhani Aho julkaisi lastujaan: yhteiskunnallisesti kantaaottavia pienimuotoisia kirjoitelmia ja tunnelmakuvia.

Ohjelmarealismin kauteen kuuluvat Papin tytär ja Papin rouva olivat säätyläiskuvauksina uraauurtavia. Papin rouva edeltää suomalaista modernia romaania ja se on psykologisen kuvauksen klassikko. Naturalistisimpia teoksia ovat pienoisromaanit Hellmannin herra, Helsinkiin ja Yksin. Kansankuvaajana aloittanut Aho oli myös ensimmäisiä suurkaupungin kuvaajia.

1890-luvulla Ahoon vaikuttivat kansallisromanttiset aatevirtaukset ja karelianismi. Historiallinen romaani Panu nosti hänet kansalliskirjailijan asemaan. 1840-luvulle sijoittuva kulttuurihistoriallinen Kevät ja takatalvi heijastaa myös ilmestymisajan (1906) moniarvoistuvaa elämäntunnetta.

Aho uudisti tyylinsä klassisen kiinteässä ja traagisessa romaanissa Juha. Loppukauden tuotannossa Aho palaa luontoon ja lapsuuden muistoihin Iisalmen Pikkupappilaan; Muistatko -? sekä Lohilastuja ja kalakaskuja ovat hänen viimeiset teoksensa. Kirjailija harrasti purjehdusta, pyöräilyä, metsästystä ja kalastusta. Intensiiviset harrastukset päätyivät kirjallisiksi aiheiksi. Keskeistä aineistoa olivat Ylä-Savon luonto, ihmiset ja pappilamiljööt.

Juhani Ahon 40-vuotinen kirjailijanura osui suomalaisen taiteen ensimmäiseen kansainvälistymisen kauteen sekä nykyaikaistumisen murrosvaiheeseen. Aho eli sosiaalisten ja kansallisten kriisien keskellä ja muutti kokemansa kirjallisuudeksi.

Johannes Brofeldt, kirjailija Juhani Aho, syntyi 11.9.1861 Iisalmen emäseurakuntaan kuuluneessa Lapinlahden Väärnin pappilassa ja eli siellä varhaislapsuuden vuodet. Perhe muutti Iisalmen Mansikkaniemen kappalaispappilaan Ahon ollessa noin viisivuotias. Lukioajan kotina oli Vieremän Kyrönniemen pappila. Theodor Brofeldtista tuli rovasti Iisalmen Isoon pappilaan Juhani Ahon opiskellessa kolmatta vuotta Helsingin Yliopistossa.

Aho avioitui taidemaalari Venny Soldanin kanssa vuonna 1891. Boheemi taiteilijapari asui kolme ensimmäistä kesäänsä Isossa pappilassa, jonka kansliassa Venny maalasi v. 1898 kansainvälisesti arvostetuimman teoksensa Heränneitä. Sekä Juhani Aho että Venny Soldan-Brofeldt olivat opiskelleet Pariisissa ja matkustamisen vapaus säilyi molemmilla avioliitossakin. Kuvataide ja kirjoittaminen veivät pariskunnan Roomaan ja Firenzeen. Perhe lähti vapaaehtoiseen maanpakoon Tiroliin ja Italiaan keväällä 1903 poikiensa Heikin ja Antin kanssa. Pojat olivat syntyneet v. 1895 ja 1900, Ahon ja Tilly Soldanin poika Björn syntyi v. 1905.

Perhe oli muuttanut Järvenpään Aholaan v. 1897. Myöhemmin he saivat naapureikseen Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset: Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli syntynyt. Vuonna 1911 Ahot muuttivat Helsinkiin.

Juhani Aho kuoli 8.8.1921. Hänet on haudattu Iisalmen Vanhan kirkon hautausmaalle.

Sivu päivitetty 28.4.2004