Kansainvälinen pullomuseo

Sonkajärvellä sijaitseva Kansainvälinen pullomuseo avattiin vuonna 1986. Idean isänä on Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen, joka aloitti pullojen keräämisen 1970-luvulla. Pullomuseossa on noin 5600 pulloa, joista suurin osa on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa.

Ei tiedetä, milloin ja missä keksittiin taito valmistaa lähinnä hiekasta merkillistä jähmeää nestettä – lasia. Ainakin jo 6000 vuotta sitten egyptiläiset osasivat päällystää saviruukkujaan värjätyllä lasilla. Egyptissä, Kaksoisvirranmaassa ja Kiinassa n. 1500 eKr – ja ne ovat pulloja! Nämä hajuste- ja kosmetiikkapullot on tehty kietomalla kuumaa lasinauhaa tai sulattamalla lasimassaa kostean savimuotin päälle. Lasin puhaltamismenetelmä keksittiin Syyriassa n 2000 vuotta sitten. Suomessa lasia on valmistettu yli 300 vuotta – ja pulloista täälläkin on aloitettu. Lasin perusmuoto on ollut ja on edelleen – pullo.

Sonkajärvellä on paneuduttu pullojen historiaan ja nykypäivään. Pulloihin erikoistunut lasimuseo - Kansainvälinen pullomuseo - avattiin Sonkajärvellä vuonna 1986. Museon kokoelmissa on noin 6500 eri puolilta maailmaa kerättyä ja kortistoitua pulloa vanhasta suomalaisesta mahapullosta ja parrunpätkästä kiinalaiseen akupunktio-, hajuste-, hyttyskarkotepulloon. Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus oman maamme ja vieraiden maiden kulttuurihistoriaan.

Jokaisella pullolla on tarinansa. Se voi liittyä entiseen omistajaan, pullo löytöhistoriaan, merkilliseen käyttötapaan, entisaikojen tapoihin tai pullo valmistusmenetelmään ja materiaaliin. Vuosisadan vaihteen limonadipullosta on esim. tullut lääkepullo, kun sillä on Iisalmen apteekista noudettu lyijyvettä ja lopuksi siitä on tehty mökkiin öljylamppu. Mutta mitä merkitys on englantilaisen kivennäisvesipullon kaulassa olevalla lasikuulalla? Tai miksi 1500-luvulla valmistetussa saksalaisessa ”hanhipullossa” on niin pitkä kaula?

Pullomuseolla on syntymätarinassa. Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen osti 1970-luvulla Sonkajärven Paisuan kylästä kesäasunnoksi pienen torpan. Entiseltä asukkaalta, vanhalta sisävesilaivurilta, oli torppaan jäänyt suuri määrä tyhjiä pulloja, joukossa melko vanhojakin. Uusi omistaja ryhtyi kärräämään pulloja pellon reunaan kaivamaansa kuoppaan. Kesken kaiken professori havahtui miettimään, miksi hän hautaa kauniita pulloja maahan. Pikemminkin niitä voisi kerätä lisää. Siitä alkoi keräilyharrastus, joka muutamassa vuodessa tuotti tuhansien pullojen kokoelman. Tieteen tekemiseen liittyvät lukuisat ulkomaanmatkat ja ulkomaiset tiedemiesystävät takasivat kokoelman kansainvälisyyden. Edelleenkin professori Hänniselle sekä kotimaassa että ulkomailla tuon tuosta työnnetään käteen jokin pulloharvinaisuus. Osmo Hännisen keräyksen tulokset muodostivat pullomuseon peruskokoelman, jota on muiden toimesta edelleen täydennetty.

Pullomuseo on esteettisesti nautittava nähtävyys. Valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja muotojen rikkaus pääsevät oikeuksiinsa.
Esimerkkejä pullomuseon kokoelmista:
- Maitopulloja ympäri maailmaa
- Olut- ja virvoitusjuomapullojen kehitys kautta aikojen. Erikoisuutena on esim. yli 120 vuotta vanhasuomalainen vichy-kori osin avaamattomine pulloineen
- Pullon kehitys Suomessa 1800-luvulta nykypäivään
- Suomalaiset viinapullot ennen ja jälkeen kieltolain - parrunpätkä, pahvi- ja puukorkkinen viinapullo sota-ajalta.
- Lääke- ja apteekkipullojen kokoelma
- Runninlähde Osakeyhtiön terveysvesikaupasta 1900-luvun alussa.
- Aurinkopallo Mukkulan kartanosta 1920-luvulta
- Pullon ja yleensä lasinvalmistuksessa kertovaa esineistöä ja kuvamateriaalia
- N. 1600 v. vanha Rooman vallan aikainen kyynelpullo Syyriästa

Pullojen paljoudesta johtuen esillä olevia kokoelmia vaihdetaan aika ajoin.

http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Matkailu/Kansainvalinen_Pullomuseo.iw
3

Sivu päivitetty 14.6.2011