pohjois-savon muisti / Museot / Rautalampi / Rautalammin museo / Sankarivainajat / Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet rautalampilaiset / Taisteluita joissa rautalampilaisia kaatui

koko sivustosta
tästä sivusta alaspäin

Taisteluita joissa rautalampilaisia kaatui

TALVISOTA

 

Rautalampilaiset ja vesantolaiset reserviläiset kutsuttiin kokoon 14.9.1939. Kokoontumispaikkana oli Rautalammin suojeluskunnan talo. Rykmentin runko (JR 38), johon toinen pataljoona eli rautalampilaiset ja vesantolaiset liitettiin, oli kokoonpantu Kuopiossa syksyllä 1939. Rautalampilaisista muodostettiin 5. komppania, vesantolaisista 6. Rautalampilaiset matkustivat Kuopion kautta Impilahden Koirinojalle. Koirinojan seurantalo oli ensimmäinen majapaikka sotatoimialueella. 18.9. he jatkoivat matkaansa Mitron kylään, jossa rautalampilaiset tekivät varustelutöitä 30.11.1939 saakka, jolloin sota syttyi.

 

Joulukuun lopulla 1939 Ruhtinaanmäessä, ”Mustassamäessä”, rautalampilaisia kaatui yhdessä taistelussa parin tunnin sisällä yli kymmenen miestä. Rautalampilaisilla oli muitakin kohtalokkaita taistelupaikkoja Impilahdella, kuten Syskyjärvi, Ruunaviita, Lemetin motit, Koivuselkä ja Repomäki. Alussa pataljoonaa johti majuri Pauli Kontio, loppuvaihe kului majuri Kalle Kainuvaaran komennuksessa.

 

Muuallakin Laatokan Karjalassa oli rautalampilaisia mukana talvisodan kovissa taisteluissa. Rautalampilaisia menehtyi mm. Suojärven Aittojoella, Salmin Saarijärvellä ja Suistamon pahamaineisella Kollaajoella sekä Tsumeikassa.

 

Rautalampilaisia oli mukana myös Laatokan toisella puolella, Kannaksen taisteluissa. Heitä kaatui mm. Sakkolan Keljassa, Heinjoen Kämärässä, Viipurin Yläsommeella, Talissa ja Tammisuolla, Koiviston Pullinniemessä ja Säkkijärven Tuppurassa.

 

Taistelut loppuivat 13.3.1940. Sota oli lyhyt, mutta kova. (Unto Korhosen tiedoksianto, arkistolähteet.)

 

 

JATKOSOTA

 

Jatkosota alkoi kesäkuun lopulla 1941. Rautalampilaisista koottiin yhdessä vesantolaisten kanssa pioneeripataljoona. Rautalampilaisia oli mukana muissakin joukko-osastoissa. Kaatuneita alkoi tulla heti sodan alusta alkaen. Rautalampilaisia menehtyi mm. Jääskin Hirslammella, Joutsenon Aholassa, Ilomantsin Peurujoella, Suistamon Kartohjärvellä, Jänisjoella, Säntämässä, Rautjärvellä sekä Uukuniemen Latvasyrjässä. Lähes kymmenen rautalampilaista kaatui Rukajärven Ontrosenvaarassa rintamalinjojen edetessä entisen valtakunnan rajan yli. Rautalampilaisten kohtaloksi muodostui myös Tsapajoki, Suojunjoki, Porajärvi, Prääsä-Pyhäjärven tie, Kalastajasaaren Kannas Petsamossa, Kaskanan kylä, Derevjannoje, Villajoki, Ukojärvi, Rukajärvi, Segesa ja Seesjärvi. Vuosien 1941-44 aikana neljä rautalampilaista menehtyi suomalaisten valloittaman alueen itäosissa Karhumäessä. Myös Syvärillä kaatui rautalampilaisia usean vuoden aikana. 1942 menehtyi rautalampilaisia Lumbuksessa, Ontajärvellä, Ananjevskajassa, Pertjärvellä, Shemenskissä, Vadrusjärvellä, Kimjärvellä, Juksovassa, Krivissä, Särkijärvellä ja Metsäpirtissä. Pioneeripataljoona 28 joutui kiperään tilanteeseen Pitman sillalla Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 1944 kesäkussa. Sillan tulituksessa menetyi  ainakin kaksi rautalampilaista. Myös Viteleessä ja Tuuloksessa kaatui usea rautalampilainen. Kaatuneita tuli myös 1944 Kuuterselässä, Alavoisissa, Viipurissa, Talissa, Kärstilässä, Juustilassa, Turkinsaaressa, Vuosalmella, Noitermaalla sekä Impilahden Pitkärannassa ja Varpajärvellä.

 

 

LAPINSOTA

 

Lapin sodassa rautalampilaisia toimi lähinnä pioneereina mm. vaativassa miinanpurkutehtävässä. Myös tässä sodassa ei kuolonuhreilta vältytty. Rautalampilaisia menehtyi loppusyksyn 1944 aikana mm. Ranualla, Alatorniossa, Muoniossa, Ylitorniossa ja Enontekiöllä.

Sivu päivitetty 21.2.2006
Tapahtumakalenteri