Eemilän kotimuseo Eemilän kotimuseo

«Takaisin

Muinaisjäännöksiä

Kuopion alueelta tunnetaan noin 190 kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteita löytyy lisää sitä mukaa kun alueella tehdään arkeologisia inventointeja, lähinnä kaavoituksen tarpeisiin. Suurin osa tunnetuista kohteista on kivikautisia asuinpaikkoja. Osa niistä erottyy maan pinnalle matalina painanteina, osittain maahan kaivettujen talojen pohjina, mutta suuresta osasta on jäljellä ainoastaan turpeen alla oleva kulttuurikerros mahdollisine tulisijoineen. Kohteilla käydessä voi kuitenkin hahmottaa menneen, vuosituhansien kuluessa muuttuneen maiseman.

Kuopion alueella sijaitsee puolet, 31 kpl, Pohjois-Savon varhaismetallikautisista (1800 eaa.-300 jaa.) kohteista. Yksin Maaningan alueella sijaitsee 12 kohdetta. Tyypillinen tälle ajalle ajoitettu muinaisjäännös on lapinraunio, usein matala, kallion päällä sijaitseva hautaröykkiö. Ne sijaitsevat usein rantakallioilla ja saarissa. Kohteet sopivat hyvin veneellä ja meloen vierailtaviksi.

Kiinteitä muinaisjäännöksiä pääset katselemaan Kuopion kaupungin karttapalvelusta. Valitse Ympäristö-valikosta Muinaisjäännökset. Punaista palloa klikkaamalla saat kohteesta enemmän tietoa.

 

Haminalahti, viikinkiaikainen korulöytö

Mustalahden uudisviljelyksellä ½ virstaa (= 534 m) Haminalahden kartanosta etelään löydettiin kivikasasta rautakautisia koruja: pyöreä pronssisolki, rannerengas, helminauhanjakaja sekä 2 riipusta.  Näiden viikinkiajan (800-1100 jaa.) korujen kanssa ilmoitettiin löytyneen monia muitakin esineitä, mutta ne ovat ennen löydön lahjoittamista (9.11.1874) joutuneet hukkaan. Tarkkaa löytöpaikkaa ei ole etsinnöistä huolimatta enää onnistuttu paikantamaan, mutta löytöpisteenä mahdollisesti kyseeseen tulevia kivikasoja on aikanaan ollut Mustamäen tien vieressä sijainneilla pelloilla. Korut ja löytötiedot osoittavat viljelyksellä kiviröykkiössä olleen naisen haudan 1000 –luvulta.

Pyöreälle, 12-tappiselle kupurasoljelle on hyvä vastine yhdestä Sysmän kirkonseudun rautakautisesta kalmistosta (Hovila Nykulla).  Myös ns. lunulariipukselle on vastine Sysmästä (Ihananiemestä) sekä Jämsän Papinpellosta.  Toiselle riipustyypille ei ole tarkkaa vertauskohtaa, mutta se lienee sukua Pertunmaan ja Kinnulan samantyylisille pronssiriipuksille. 

Pronssinen ketjun- tai helmenjakaja on ollut esikuvana muinaiskorumallistomme ns. Haminalahden solkea suunniteltaessa.  Sen kaltaisen jakajan katkelmia on Sysmän Haapasaaresta ja Perttelin Sipilästä.  Rannerenkaalle rautakauden löydöissä on lukuisasti vastineita, myös Sysmästä ja Jämsästä.   

 

 

 

 

 

 

 

Kuva:Museovirasto

 

 

Hätilä, kivikautinen asuinpaikka

Asuinpaikka sijaitsee Riistavedellä, Hätilänsalmen itäpuolella, Hovinmäentien varrella olevasta muuntamosta noin 35 m lounaaseen, muinaisen rantaterassin päällä. Asuinpaikkalöydöt (kampakeramiikka) ovat tulleet esille koekuopista. Tyypillisen kampakeramiikan kausi ajoittuu Suomessa ajalle noin 3900 - 3400 eaa.  Kampakeramiikka on saanut nimensä siitä, että siinä yleisenä koristeaiheena käytetyt hammastetulla "leimasimella" painetut kuviot muistuttavat kammanjälkeä.  Keramiikan löytöpaikka on hiekkainen muinaisterassi, jossa on laakeahko painanne, todennäköinen asumuspainanne. Rantatasanteen reunan voi aikanaan arvioida olleen sopiva leiripaikka.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Jouko Aroalho

 

 

Iivarinsalo, varhaismetallikautinen asuinpaikka

Iivarinsalon-saari sijaitsee noin 10 km Kuopion satamasta kaakkoon, Ollinselällä. Saaren itäpuolella olevasta niemestä on löytynyt lapionpistosta asbestikeramiikkaa, rautakuonaa ja palanutta luuta.  Saviastian palaset ovat ns. Luukonsaaren keramiikkaa (900 eaa.-300 jaa.).  Asuinpaikalta näkee pienen Luukkosen-saaren, jonka mukaan Luukonsaaren keramiikka on saanut nimensä. Luukkosen-saaresta kaakkoon, papinsalon toisella puolella on taas Hukkasen- saari, jossa on kalliolla vaikuttavassa maisemassa lapinraunio. Iivarinsalossa on Kuopion kaupungin ylläpitämä tulentekopaikka ja hyvä hiekkaranta.

 Luukonsaaren tyypin saviastianpalasia ja palanytta luuta. Kuva: Jouko Aroalho

Näkymä asuinpaikkaniemeen. Kuva: Tanja Tenhunen

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                           

Hukkanen, lapinraunio              

Hukkanen-saari sijaitsee Kallavedellä, aivan Vehmersalmen rajan tuntumassa, Papinsalon ja Ritoniemen väliissä. Se on kooltaan noin 160 x 200 m. Kallioisen saaren luoteisosassa on noin 8 m halkaisijaltaan ja noin 0,4 m korkea raunio. Saari on erittäin kaunis ja lapinrauniolta avautuu hieno järvimaisema. Tutkimaton raunio  kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Se on lähellä varhaismetallikautisia Korkea-Varpasen ja Lamminniemen raunioita sekä Luukonsaaren ja Iivarinsalon asuinpaikkoja. 

 

 

 

 

 

Kuva: Tanja Tenhunen

 

 

Luukonsaari, varhaismetallikautinen asuinpaikka

Luukonsaari (nykyisin Luukkonen) on Etelä-Kallaveden pieni saari (n. 2 ha). Se sijaitsee Kuopion kaupungin keskustasta noin 12 km kaakkoon päin. Luukonsaaressa tehtiin kaivaustutkimuksia vuonna 1964. Niissä löydettiin saviastianpaloja, joiden koristelu oli erilainen kuin aiemmin tunnetuissa esihistoriallisissa keramiikkalöydöissä. Ensimmäisenä löytöpaikkana Luukonsaari on antanut nimensäuudelle keramiikkaryhmälle. Luukonsaaren keramiikassa astiat on koristeltu yläosastaan kampamaisella leimasimella. Koristelua voivat reunustaa katkonaiset kuopparivit, kulmaviivakuvio tai kulmanauhakoristelu. Saviastioiden valmistuksessa on käytetty asbestia, joten valmistustapa on jatkanut Sisä-Suomen asbestikeraamista traditiota. Luukonsaaren keramiikka ajoitetaan varhaismetallikauteen 800 eaa. - 300 jaa.

 

 

 

 

 

 

 Luukonsaari Iivarinsalosta nähtynä. Kuva: Tanja Tenhunen

 

Kuusikkolahdenniemi, 4 lapinrauniota

Lapinrauniot sijaitsevat Jännevirrasta noin 3,4 km etelälounaaseen, Kotkatniemen länsirannalla ja Kotkatveden rannalla. Lapinrauniot sijaitsevat niemen harjumaisella laella, lähes itä-länsi -suuntaisessa rivissä, vieri vieressä, rannasta noin 10-20 m päässä. Lapinraunio ovat muodoltaan lähinnä pyörehtäviä ja halkaisijaltaan 5-8 m. Raunioiden korkeus on noin 0,5-1,0 m.Vuonna 1976 yksi röykkiöistä tutkittiin ja löytöinä sieltä saatiin pronssilevyn kappale, pyöreä nappimainen esine, palanutta luuta ja Luukonsaaren keramiikkaa.

Röykkiötä kaivetaan vuonna 1976. Kuva: Laurio Pohjakallio

Kuusikkolahdenniemen röykkiö. Kuva: Tanja Tenhunen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Särkilahti, kuppikivi

Kuopion Särkilahden pohjoisrannalla kalliontasanteella on irtolohkareen yläpintaan hakattu selvä kuppi.  Eräs tanskalainen arkeologi havaitsi kuppikiven alueella liikkuessaan. 

Kuppi- eli uhrikivet ovat maakiviä, joihin on tehty matalia pieniä pyöreitä syvennyksiä, ns. uhrikuoppia. Uhrikuoppa voi olla myös kalliossa. Kuoppien lukumäärä vaihtelee yhdestä useisiin kymmeniin. Kuppikivet liittyvät uhraukseen ja palvontaan. Kuppikivet sijaitsevat usein vanhojen kylien ja peltojen läheisyydessä. Kuppikivien käyttö on alkanut rautakaudella ja jatkunut paikoin historialliselle ajalle, joskus jopa 1900-luvulle. Perimätiedon mukaan kivien kuppeihin olisi pantu esimerkiksi viljaa, maitoa ja kalaa sato- ja pyyntionnen toivossa. Kuppeihin kerääntynyttä vettä tiedetään käytetyn silmäsairauksienkin hoitoon. Rautakautisten kalmistojen tuntumassa sijaitsevat kuppikivet on yhdistetty vainajienpalvontaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kuva: Tanja Tenhunen