Kuopion teollisuus kansantalouden osana

Teoliisuus kehitys oli olennaisesti nopeampaa kuin käsityön, jossa arvonlisäys samalla aika välillä kaksinkertaistui. Teollisuuden työntekijämäärän kasvu paransi kaupungin työväestön asemaa: syntyi lisää vakituisia työpaikkoja.
Keskimääräiset nimellispalkat kasvoivat vuotta kohti noin kaksi prosenttia. Teollisuuden keskipalkka oli vuonna 1885 lähes kaksinkertainen käsityöläisten vastaavaan palkkaan verrattuna, mutta vuonna 1905 enää noin puolitoistakertainen. Teollistuminen kohotti palkka tasoa. Tuottavuus kasvoi enemmän kuin palkat. Kaupungin teollisuus oli 1985 suhteellisen vähän koneellistunutta, mutta suurlakon aikoihin tilanne oli jo aivan toinen. Teollistuminen ei jatkunut suurlakosta ensimmäiseen maailmansotaan yhtä joutuisasti kuin edellisenä vuosikymmenenä. Juomateollisuus väheni ajan myötä. Elintarvike teollisuus hallitsi yli 90 %. Maatalouden jalostuksesta siirryttiin metsätalouteen. Kehitys jatkui saman suuntaisena maailmansotaan saakka. Metalliteollisuus ei kasvanut tavalla kuin puuteollisuus. Kuopion osuus koko maanteollisuudesta oli näinä kolmena vuotena prosentin luokkaa. Sekä mylly-että- rullateollisuus oli koko maan kannalta huomattava.

Varpu Keinänen 7a

Sivu päivitetty 27.4.2004