Kielisuhteet Kuopiossa 1800-luvulla

Kuopiota on monissa yhteyksissä pidetty puhtaasti suomenkielisenä alueena. Nykyisin asian laita onkin paljolti näin, jos unohdetaan satunnaisesti paikkakunnalle tulleet muunkieliset. Mutta vielä viime vuosisadan loppupuolella tilanne oli aivan toinen, sillä erityisesti ruotsinkielisillä oli reaalista merkitystä kaupungin asujaimistossa. Kaupungin asukkaat jakautuivat äidinkielensä perusteella tämän taulukon osoittamalla tavalla:

Vuosi Suomi Ruotsi Venäjä Muut

1880 6221 605 35 10
1890 8079 724 72 7
1900 11374 393 28 2
1910 14791 361 45 2
1920 17925 299 54

Koko tarkasteltavan ajan Kuopio oli yli 90-prosenttisesti suomenkielinen. Mutta varsinkin viime vuosisadan loppupuolella kaupungissa oli merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö. Se oli niin suuri, että nykyisen lainsäädännön mukaan Kuopio olisi ollut kaksikielinen kaupunki. Ruotsinkielisten absoluuttinen luku alkoi vähetä jo 1890-luvulla. Heidän suhteellinen osuutensahan oli koko ajan vähenemässä pääasiassa siksi, että suomenkielisiä muutti kaupunkiin runsaasti. Kielellinen jako näkyi myös Kaupungin muussa elämässä: aikanaan kaupungissa pidettiin yksityistä ruotsalaista koulua, kunnallispolitiikassa, kuten valtakunnallisessakin politiikassa kieli ja kielikiistat olivat keskeisiä erityisesti 1880-luvulla.
Venäjän kieltä ei saa unohtaa kaupungin kielellistä rakennetta selvittäessä, sillä sitä puhuvia on jo vanhastaan asunut jonkin verran Puijon juurilla. Osa heistä oli maahan muuttaneita kauppiaita ja osa keisarikunnan virkakuntaa.

Lähde: Kuopion historia 3

Emmi ja Satu 7a

Sivu päivitetty 23.7.2004