Kaupungissa asuminen

Pienasuntojen vuokrat olivat kaikkein alhaisimmat Niiralassa, jossa oli vanhoja maalaiskunnan säätelemättömän rakentamisen aikana rakennettuja asuntoja. Juuri syntymässä olevalla Haapaniemellä vuokrat olivat jonkin verran alhaisempia kuin toisessa esikaupungissa Männistössä eli Lahdentaassa. Esikaupungeissa vuokrat olivat alhaisempia kuin varsinaisella ruutukaava-aluella. Kuudennessa kaupunginosassa eli Valkeisen ja Puistokadun välisellä aluella vuokrat olivat ruutukaava-alueen halvimmat. Kalleinta asuminen oli ydinkeskustassa sekä viidennessä kaupunginosassa, joka oli suurelta osin vastarakennettua aluetta. Ensimmäisessä kaupunginosassa oli paljon kaupungin alkuajoilta peräisin olevia rakennuksia, mikä näyttää alentaneen vuokratasoa. Kolmas kaupunginosa, joka oli kaupungin laita-aluetta, oli myös hieman keskitasoa halvempaa vuokratasoltaan.
Asumistiheys oli kaupungissa selvästi suurin joko yhden huoneen tai pelkän keittiön käsittävissä asunnoissa, jos kahden huonen asunnot jätetään huomioimatta niiden vähälukuisuuden vuoksi. Huoneistokoon kasvassa myös asumisväljyys lisääntyi. Kaupuninosittain tarkasteltuna väljimmin asuttiin kaupungin vanhimmissa osissa. Ruutukaava-alueen myöhäisimmin asutetut alueet olivat selvästi tiheämmin asuttuja kuin aiemmin asutetut. Kaikkein ahtaimmin asuttiin uusissa esikaupungeissa, erityisesti Haapaniemellä.

Ilona Niskanen ja Kukka Väisänen

Sivu päivitetty 27.4.2004