Kertomuksia kodeista

9. a-luokan oppilaat olivat inventoineet lomaketta apuna käyttäen omat kotinsa historian ja maantiedon tunnilla. Tehtävä integroitiin äidinkielen opetukseen niin, että oppilaille annettiin tehtäväksi kertoa oman kotinsa vaiheista, nykyasusta ja sijoittumisesta ympäristöön.

Esimerkki tuotoksesta:

Lauri Pitkänen: Minun kotini

Eino ja Martti Pirinen rakensivat minun kotini vuonna 1956. Talossa on kaksi kerrosta sekä kellari. Aluksi talo oli jaettu kahdeksi asunnoksi, ja Pirisen veljekset asuivat niissä.

Rakennuksesta oli tullut velkaa, ja Piriset alkoivat pitää vuokralaisia talon yläkerrassa. 60-luvulla olivat rahat ja asunnot vähissä, minkä takia joka huoneessa asui kahdesta kolmeen asukasta.

Muutamaa vuotta myöhemmin talon omistajaksi vaihtui rouva Tossavainen. Samoihin aikoihin talon väliseinä purettiin ja ulkoseinät maalattiin keltaisiksi ja ikkunanpielet ruskeiksi. Vuokralaiset vaihtuivat perheistä opiskelijoiksi sekä työläisiksi, jotka vaihtuivat usean kerran vuodessa.

Alkuaikoina talossa ei ollut sähkölämmitystä, minkä takia joka huoneessa oli puulla lämmitettävä uuni. Pihalla oli myös kasvimaa, josta talon asukkaat saivat tarvitsemansa vihannekset sekä kasvikset.

Vuonna 1984 minun äitini ja isäni ostivat talon, joka oli kymmenisen vuotta aikaisemmin maalattu vihervalkoiseksi, minkä värinen talo on vielä nykyäänkin.
90-luvun alussa taloa alettiin remontoida. Yläkerran remontti valmistui vuonna 1991, ja heti sen jälkeen aloitettiin autotallin rakentaminen.

Muutaman vuoden kuluttua ilmestyi koripallokori etupihalle, ja viiden vuoden päästä siitä etupiha laatoitettiin pihalaatoilla. Piha-aluetta on varmaankin aina ympäröinyt piikkipensasaita. Pihalla on kaksi isoa mäntyä, marjapensaita sekä lähes kymmenen omenapuuta, joista on mukava napostella omenoita aina kesäisin.

Tällainen on kotini, jossa olen koko ikäni asunut ja elämästäni nauttinut, ja toivottavasti nautin vielä tulevaisuudessakin.

Sivu päivitetty 23.4.2004