Paikanimityö

Työ tehtiin 9. a-luokassa äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla (Mustonen).

Tutkimuskohteena oli Niirala-Haapaniemi-Kumpusaari-alue, ja tehtävänä oli tutkia alueen nimistön etymologiaa ja historiaa. Lähteenä käytettiin Henna Murtosen Joensuun yliopistossa toukokuussa 1999 valmisstunutta pro gradu -tutkielmaa EI KATUA ILMAN NIMEÄ: Tutkielma Kuopion kadunnimistä. Työssä on esitelty kattavasti Kuopion kadunnimistö ja muutakin nimistöä.

Oppilaat työskentelivät 2-3 oppilaan ryhmissä, jotka olivat samat kuin maantiedon tehtävässä.

Kullekin ryhmälle oli annettu kartan avulla tutkimusalue, josta oppilaat keräsivät kaiken kartassa näkyvän nimistön. Gradun hakemiston pohjalta he etsivät työstä selitykset nimille ja niiden synnylle.

Lopuksi oppilaat ryhmittelivät nimistöä merkityksen mukaan ja kirjoittivat työt puhtaaksi atk-luokassa.

Esimerkkityö:
Ryhmä 7 Hannele Antikainen ja Elli Majavirta

Sotien jälkeiseen aikaan ja Ruotsiin liittyviä kadunnimiä:

Omakotitie
Omakotitie kertoo sotien jälkeisestä uudisrakentamisesta.

Tupatie
Tupatien varrella sijaitsevat Ruotsin avun turvin rakennetut ns. tupatyyppiä edustavat talot. Kun Niiralan taimmaista osaa ryhdyttiin rakentamaan oli päämääränä tietty ajan mukainen omakotitalotyyppi.

Ruotsinkatu
Ruotsinkatu on huomionosoitus Ruotsin valtiolle siitä avustustoiminnasta, jota kaupunginosa sai talvisodan puhjettua maassamme 1939. Seuraavana vuonna Ruotsissa ja Suomessa luotiin ns. adoptiokaupunkijärjestelmä, jossa Ruotsin ja Suomen viranomaiset yhdessä nimesivät avustusta tarvitsevat suomalaiset kunnat ja niiden ruotsalaiset kummikaupungit. Kadun nimi oli ensin Ruotsinavunkatu, mutta sitä pidettiin liian nöyryyttävänä, joten nimi muutettiin Ruotsinkaduksi.

Ukkokodintie
Vuonna 1917 valmistuneen Ukkokodin nimi on suora käännös Förening Gubbhemmet I Helsingfors –nimisestä vanhainmiesten kodista Helsingissä.

Luontoon ja maan muotoon liittyviä kadunnimiä:

Alavantie
Alavantie johti Alavan hoville. Nimeä käytetään myös seudun nimenä. Asutusnimenä Alava on perinteistä ainakin osissa Pohjois-Suomea ja Kainuuta. Kuopiosta löytyy myös alavien maastokohtien mukaan nimettyjä asuinpaikkoja.

Kalliokatu
Maankohouma on määriteosana Kalliokadun nimessä. Katu sijaitsee kallioisessa maastossa.

Valkeisenkatu
Valkeisenkadun rinnalla käytetään epeksegeettistä muotoa Valkeisenlampi. Määriteosa valkea on suosittu väriadjektiivi kirkasvetisten hiekkapohjaisten vesistöjen nimissä.

Huuhankatu
Itämurteille tyypillinen konsonantin d kato näkyy kadun nimessä Huuhankatu, joka on muodostettu maastonimen Huuhanmäki (< Huuhdanmäki) pohjalta. Huuhta (länsimurt. huhta) tarkoittaa tietyntyyppistä kaskiviljelyä. Nimen määriteosa huuhan viitannee kaskiviljelyyn. Koskemattomaan metsään raivattua kaskea kutsuttiin huuhdaksi eli ylipaloksi. Huuhta tehtiin hyvään, suuria puita kasvavaan metsään. Huuhanmäen rinteille rakennettiin vuosina 1945-51 omakotitaloja. Niiralassa on Huuhankatu, joka nousee Huuhanmäelle. Paikalla epäillään joskus pesineen huuhkajia, josta nimi on myös voinut johtua.

Lähde: Murtonen 1999

Sivu päivitetty 23.4.2004