|
Herman Saastamoinen
Rullatehtailija Herman Saastamoinen
Herman Saastamoinen syntyi vuonna 1850 Keiteleellä. Talonpoikainen
syntyperä auttoi Saastamoista pääsemään maalaisten suosioon hänen
aloittaessaan uraansa maalaiskauppiaiden tavaranvälittäjänä.(1)
Saastamoisen liiketoiminta alkoi varsin vaatimattomasti. Hän avasi
pienen vähittäiskaupan Kuopiossa vuonna 1876. Taitavana johtajana hän
onnistui kasvattamaan liikkeensä Savon huomatuimpien joukkoon. Liike
kehittyi 1890-luvulla koti- ja ulkomaantavaroiden tukku- ja
vähittäisliikkeeksi.(2) Kauppiasuransa alkuvaiheessa vuonna 1880
Saastamoinen osti Kuopiosta talon ja tontin, joista myöhemmin alettiin
käyttää nimeä Saastamoisen kulma. Myymälänsä hän muutti tuohon taloon.
Kuitenkin talo ja myymälä tuhoutuivat tulipalossa. Vuonna 1882
Saastamoinen rakennutti paikalle kivitalon ja myymälä muutettiin siihen.
Varsinaisen tukkukaupan Saastamoinen aloitti vuonna 1883.
Sahaustoiminnan hän aloitti vuonna 1887 ostamalla Syvänniemen
höyrysahan. Karttulan Syvänniemestä ostetun Roseniuksen & Sesemanin
sahalaitoksen hän muutti 1891 rullatehtaaksi ja samana vuonna lähti
ensimmäinen lankarullien toimituserä. Vuonna 1887 perustettu Kauppa
Yhtiö Kuopiossa lopetettiin vuonna 1894. Syvänniemen sahalaitoksen
yhteydessä Saastamoisella oli myös maatila.(3)
Rullatehtaan palon jälkeen 1906 tehdas rakennettiin uudelleen ja
avattiin hiiltomo koivuhiilen valmistusta varten. Saastamoisen
omistuksessa oli myös Sourun rautatehdas.(4) Vuonna 1897 kaupunkiin
ryhdyttiin perustamaan uutta tulitikkutehdasta Hallmanille
kilpailijaksi .Saastamoista pyydettiin mukaan hankkeeseen. Hän ei
lähtenyt mukaan yritykseen vaan lähti kehittämään uutta yhtiötä.
Perustettiin Kuopion Tehdas-Osakeyhtiö vuonna 1898. Yhtiön
tarkoituksena oli harjoittaa tulitikku-, mylly- ja puuteollisuutta
Kuopiossa. Tehtaan rakentaminen aloitettiin 1899 Kuopion Haapaniemelle.
Tehdas joutui vaikeuksiin ja yhtiö huutokaupattiin. Yhtiön suurimpana
velkojana Saastamoinen teki ainoan asetetun pohjahinnan ylittävän
tarjouksen ja koko yhtiö siirtyi hänelle. Haapaniemen tehdasta
laajennettiin ja uudenaikaistettiin. Tehtaan tuotanto muuttui.
Rullakoneet aloittivat toimintansa jo vuonna1901. Saastamoisesta tuli
Suomen toiseksi suurin rullien valmistaja. Tehtaan yhteydessä toimi
myös mylly. Vuonna 1909 yritys päätti rakentaa Suomen ensimmäisen
valssimyllyn. Muutos oli yritykselle edullinen, sillä Saastamoisesta
tuli Pohjois-Savon suurin mylläri.
Saastamoisella oli hyvät yhteydet Pietariin ja sitä kautta hän sai
kontaktin vuonna1902 englantilaiseen J. & P. Coats Limitediin, joka
oli maailman suurin rullien käyttäjä. Saastamoisesta tuli maan suurin
rullatehtailija. Rahoitusvaikeuksia oli edessä, mutta asiat
järjestäytyivät vuonna 1912, jolloin perustettiin Osakeyhtiö H.
Saastamoinen Limited. Coats tuli mukaan yritykseen ja osti kaiken mitä
tuotettiin. Maailmansodan alkaminen sotki liiketoimia ja työntekijöille
varauduttiin antamaan lopputilit. Vientiä pystyttiin kuitenkin
jatkamaan ja Haapaniemestä kehittyi seutukunnan suurin
teollisuuslaitos.(5)
Kauppaneuvos Herman Saastamoinen kuoli Kuopiossa vuonna 1920 lähes
70-vuotiaana. Hän oli suuryrittäjä ja hänen toimintansa näkyi koko maan
liike-elämässä. Saastamoisen kuoltua hänen kolme poikaansa jatkoivat
isänsä yrityksiä. Vuonna 1922 oli aika siirtyä sahateollisuuteen.
Osakeyhtiö H. Saastamoinen Limited rakensi Siikaniemelle Kuopion
läheisyyteen uudenaikaisen sahan. Kuopion läheisyyteen rakennettu
vaneritehdas ostettiin vuonna 1923. Tätä varten perustettiin uusi yhtiö
nimellä Saastamoisen Faneri O. Y. Savon rataan nämä Haapaniemen ja
Siikaniemen tehdaslaitokset yhdistettiin vuonna 1923. Saastamoisen
toiminta ei suinkaan jäänyt vielä näiden yritysten varaan, vaan
Leppävirralla oleva Oinonniemen tiilitehdas joutui yhtiön omistukseen.
H. Saastamoisella & Pojat O.Y: llä oli myös asianajotoimistoja
Kajaanissa, Joensuussa ja Kotkassa. Osakeyhtiön nimissä oli lisäksi
lautatarha, lastauskonttori ja huolintakonttori Kotkassa. Niillä
monilla maatiloilla, jotka olivat yhtiöiden omistuksessa, harjoitettiin
voimaperäistä maanviljelyä ja karjanhoitoa. Maatilojen pinta-ala ylsi
noin 26 000 hehtaariin.
Laaja liiketoiminta tarvitsi laivoja rahdin kuljetusta ja hinausta
varten. Myös Saastamoisella, niin kuin Gust. Raninilla, oli osansa
alueen laivaliikenteessä. Noin 1900-luvun vaihteessa alkoi Saastamoisen
laivasto näkyä Kuopion satamassa. Sen lisäksi että rahtilaivat
liikkuivat Kuopion vesillä kauppaneuvos varusti laivoja myös
paikallisliikenteeseen. H. Saastamoisen ensimmäisiä laivoja olivat
höyrylotjat Savotar ja Yrjö.
Haapaniemen rullatehtaan valmistumisen myötä lisääntyi myös laivojen
lukumäärä. Haapaniemi-laiva saapui vuonna 1911, se oli
jäänmurtajahinaaja. Seuraava oli höyrylotja Untamo. Laivat Kalervo ja
Papinniemi kuuluivat myös Saastamoiselle. Kuopion Haapaniemen telakalla
valmistui hieno puinen höyrylaiva Tapio, joka oli yhtiön käytössä 15
vuotta. Sitten tämä laiva myytiin Gust. Raninille vuonna 1932.
Tapio-laiva erottui muiden laivojen joukosta selvästi, sillä Tapio
kulki paljon ansaiten melkoiset summat rahaa. Näiden laivojen lisäksi
Saastamoisella oli myös laivat Karttula ja Kouta. Savo-laivan
Saastamoinen rakennutti itselleen raudasta. Yritykselle ostettiin koko
Saimaan ylpeys Osmo vuonna 1920. Sen nimeksi tuli Paasisalo. Laivoja
Saastamoisen yritykset tarvitsivat kuljettaakseen valtavan määrän
jauhoja, muuta tavaraa, rullatehtaan tuotteita ja vaneria ulkomaille.
Tiilet ja sahatavara kuljetettiin myös laivoilla.(6)
Lähdeviitteet
(1) Hietakari 1968, s.6.
(2) Karttunen 1945, s. 214.
(3) Hietakari 1968, s.321-322.
(4) Karttunen 1945, s.214.
(5) Nummela 1989, s. 74-79.
(6) Karttunen 1945, s. 214-218.
Lähdekirjallisuus
Hietakari, Eero: Herman Saastamoinen. Savolainen yrittäjä murroskaudelta. Kuopio 1968.
Karttunen, K. I.: Saimaan höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria. Helsinki 1945.
Nummela, Ilkka: Kuopion historia 3. Kuopio 1989.
Nina Pelli 2002
Sivu päivitetty 21.4.2004 |
