Birger Hallman

Hallmanin kauppahhuone

Gust. Ranin ei suinkaan ollut ainoa myllyteollisuudesta kiinnostunut kuopiolainen kauppias. Koska jauhokauppa oli suhteellisen kannattavaa, myös Birger Hallman kiinnostui myllyteollisuudesta. Yhtiö Oy Sampo perustettiin vuonna 1893. Osakeyhtiö rakennutti Kuopion Lahdentaan teollisuusalueelle myllyn. Jauhatusta riitti alkuun paljonkin, mutta jo seuraavan vuoden loppu näytti huonolta. Kun toiminta muuttui tappiolliseksi, myllyn yhteyteen päätettiin vuonna1895 perustaa saha. Vuosikymmenen lopulla myllyllä oli kuitenkin käyttöä, mutta se lopetti toimintansa vuonna 1899. Harjoittamansa sahateollisuuden lisäksi Hallman keskittyi kemianteollisuuteen, tulitikkujen valmistukseen. Birger Hallman osti tulitikkutehtaan kauppias Moldakoffilta vuonna 1880. Tehtaan nimi oli Yhtiö Tulitikkutehdas Kuopiossa. Siinä oli muitakin osakkaita, mutta vuonna 1886 Hallman osti sen kokonaan itselleen. Tulitikkutehtaan toiminta vilkastui, kun se siirtyi pois Moldakoffilta. Hallmanin ostettua itselleen muiden osuudet käsipajasta kehittyi tehdas. Hallmanin tulitikkutehtaan nimi oli Tikkula, ja se oli 1880-luvulla eniten työllistävä tehdas Kuopiossa.(1)

Hallmanin laivastoa

Birger Hallman oli yhdessä muiden kauppiaiden kanssa perustanut Kuopion Höyrymylly Oy Sammon vuonna 1893 ja alkoi suuntautua viljakauppaan. Raninin tavoin hän tarvitsi lisää laivoja. Hallman oli innostunut myös paikallisliikenteen yhtiöistä. Hänen suuret laivansa Osmo ja Wellamo tekivät kaukomatkoja Viipuriin ja Pietariin, Wellamo oli hänen omistuksessa vuodesta 1904 lähtien. Laajentuneen puutavara- ja myllyliikenteensä vuoksi Hallman tarvitsi tavaroidensa kuljetukseen suuria lastilaivoja. Leppävirralla rakennetun Onni-laivan Hallman osti itselleen ja korjautti sen vuonna 1920 upeaksi alukseksi. Laiva kulki Kuopio-Pietari tai Viipuri- Iisalmi -välillä. Onni matkasi myös Tukholmaan, minne se kuljetti puutavaraa, varsinkin halkoja. Palatessaan Tukholmasta se toi ruumassaan mm. rautamalmia. Useat höyrylotjat saattoivat palata tyhjinäkin takaisin, mutta sittenkin matka oli yleensä tuottava. Aikaa matkantekoon tarvittiin runsaasti, sillä esimerkiksi Viipurista Helsinkiin matkaan kului aikaa 24 tuntia. Osmon, Wellamon ja Onnin lisäksi Hallman omisti myös lukuisia muita laivoja.

Birger Hallman sai porvarinoikeudet aikana, jolloin höyrylaivayhtiöitä perustettiin useinkin. Hän kuuluikin monien yhtiöiden johtokuntiin. Hän teki myös merkittävän työn laivayhtiöiden perustamistyössä. Birger Hallmanin aikana Kuopion kaupungin satamassa oli vilkasta, mutta hän joutui näkemään myös vesiliikenteen alkavan alamäen. Birger Hallman pyrki monessa suhteessa Gust. Raninin rinnalle ja onnistuikin saamaan keskeisen aseman.(2)

Lähdeviitteet

(1) Nummela 1989, s.73-82.
(2) Karttunen 1945, s. 206-208.

Lähdekirjallisuus Karttunen, K. I: Saimaan höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria. Helsinki 1945.
Nummela, Ilkka: Kuopion historia 3. Kuopio 1989.

Nina Pelli, 2002.

Sivu päivitetty 21.4.2004