löylytetty veneentervaaja ystävällisen naapurin saunanterassilla

Niemessä ollaan - kyllä vettä riittää!

Pohjois-Kallavesi, joka aukeaa Neulaniemestä eteenpäin, on kuin erämaa kaupungin kainalossa. Se on keidas sadoille mökkiläisille, heidän sukulaisille ja ystäville. Se on myös tuhansien kaupunkilaisten aktiivisesti käyttämää ulkoilualue ympäri vuoden. Täällä on aina virkistäydytty vesillä - kesät talvet.

Kesällä 1999 pari mökkiläistä törmäsi souturetkellä Pohjois-Kallavedellä. Naapureiden kanssa oli jo ihmetelty vuokrankorotuksia, joita kaupunki oli määrännyt. Kohtaaminen Purto-saaren pohjoiskärjessä oli tärkeä tapahtuma, sillä nuotiopannukahvisavujen lomassa lähti liikkeelle prosessi, joka johti kohta isomman porukan kokoontumiseen ja päätökseen perustaa yhdistys jo samana kesänä.

Kesällä 2000 pidettiin kyläjuhlat "50-vuotta olemassaolleen mökkikylän kunniaksi". Se oli tapahtuma, jossa myös "vähän omilla kulmillaan" olleet mökkiläiset tapasivat. Siitä lähtien on koottu tietoa ja jaettu kokemuksia. Osa mökkiläisistä on jo tätä nykyä niemen länsirannalla tontinomistajia... Onnea teille! En ole kateellinen, sillä tiedän, että olette maksaneet pitkän "sentin".

Ehkäpä yhdistystä ja muistelu-projektia ei olisi näin nopeasti saatu aikaiseksi ilman kaupungin rajuja tontinvuokran korotuksia. Mielestäni valtuuston tuolloinen päätös (1995) on epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. Miltei kaikki saaritontit ja Neulaniementien länsi-eteläpuoliset tontit tulivat paria ihmeellistä poikkeusta lukuunottamatta mahdollisiksi lunastaa omiksi, mutta maanvuokra ja -arvon nostettiin pilviin. Ja lunastettavien tonttien vuokralaisen maksettavaksi tuli tontin lohkomismaksun, vaikka tämä ei haluaisi lunastaa ostettavaksi luokiteltua tonttia.

Puolestaan Neulaniementien kaupunginpuoleiset, eli itä-koillisrannan tontteja kaupunki ei myynyt, mutta ne hinnoiteltiin pilviin kuten länsirannan ostettavat tontit. Samassa yhteydessä tien lähellä olevien tonttien vuokraperusteisiin leivottiin 20%:n korotus tien läheisyyden perusteella - saman tien, josta isäni maksoi vuonna -61 jo mökkiläisenä perusosuutensa, kun kaupungilla ei tuolloin ollut varaa ilman mökkiläisten rahoitusta tehdä tietä.

Missä on kaupungin muisti? Se on pirun lyhyt ja kalliit ovat mökkiläisen lunnaat . Vuokramaalla miettii tarkkaan, miten hyvin katto kannattaa korjata, jos joutuu potkaistuksi pois tontilta 10 vuoden päästä. Mitä järkeä sellaisessa on? Ei mitään, mutta en osaa poiskaan lähteä, kun olen sananmukaisesti melkein tälle tontille äitini kohdusta putkahtanut. Se on rakas paikka sisaruksilleni, sisaruksieni perheille ja tuttu serkuilleni ympäri maailman.

Tontilla on myös kiinni miljoonia työtunteja, joilla se on saatu jokseenkin viihtyisäksi. Vanhat valokuvat todistavat sen olleen melkoinen "puska" aikoinaan. Rannat ja tontit on muokattu vuokralaisten toimesta viihtyisiksi - eivät ne ole alunperin sellaisia olleet.

Edelläolevasta huolimatta ja vaikka niemi rakennettaisiin täyteen pilvenpiirtäjiä ja toimistotaloja, tiedän että "Usvan Tyttäret Tanssivat Ikuisesti Munasaarilla". Olen nähnyt heidän suloisen liikkeen monta kertaa viilenevinä kesäöinä. Tämä poikasena öisillä kalareissuilla koettu näky jaksaa edelleenkin koskettaa minua kaupunkiin ja työkiireisiin asti, vaikka maailma näyttää epäoikeudenmukaiselta.

Siksi kiitän yhteistyöstä kaikkia, joita olen tavannut. näissä merkeissä ja joiden kanssa saanut jakaa näitä asioita. Ja toivotan Sinut tervetulleeksi muistelemaan, olemaan, toimimaan, ja kertomaan meille muistojasi vaikka sinulla olisi vain käypäläisen osa.

Toivon, että Valtioneuvoston säätämät ohjeet alueidenkäytöstä vuodelta 2000 antavat edes jonkinlaisen turvan alueen kulttuurihistoriaa mukanaan perimätietoa kantavalle kyläyhteisölle ja sen yksittäisille mökinasujille!

Mökkinaapurini sanoja lainaten:
Niemessä ollaan - kyllä vettä riittää !

Huhtikuussa 2005
Happosen Jussi
entinen kyläpiällikkö
nykysin kait se "kylähullu"

PS. välillä vuokramökkiläisestä todellakin tuntuu, että tämän kaupungin suurin roisto on kuopionkaupunki...

Sivu päivitetty 21.8.2006