Leikkikalutehtailija, lennätinvirkailija Mathilda Robertina Nordensvan, o.s. Åberg (1856-1911). Viktor Barsokevitsch 1909. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Ajurinkatu 13, Lelutehdas Suomen toimipaikka pihan puolen lasikuisteineen. Matti Räsänen 1968. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Lelutehdas Suomen paperinen tuotemerkki. Kari Jämsén 1987. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Lelutehdas Suomen valmistama uusrenessanssityylinen nuken peilillinen astiakaappi. Kari Jämsén 1987. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat.

Lelutehdas Suomen valmistama nuken uusrenessanssityylinen sohvaryhmä. Kari Jämsén 1987. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat.

Lelutehdas Suomen valmistama nuken uusrenessanssityylinen peilipöytä. Kari Jämsén 1987. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat.

Lelutehdas Suomi

Ulkomaisten tuontilelujen vastapainoksi syntyi Suomeenkin 1800-luvun lopulla lelutehtaita ja -pajoja.Ensimmäisen tehdasmaisesti toimineen leluyrityksen perusti vuonna 1888 Kuopioon Mathilda Robertina Nordensvan (1856-1911), joka oli varsinaiselta ammatiltaan lennätinvirkailija. Nordensvanien perhe oli muuttanut vuonna 1884 Kuopioon Salosta, missä rouva Nordensvanin aviopuoliso, hovineuvos Carl Magnus Nordensvan toimi samalla alalla lennättimen päällikkönä. Perheeseen kuului neljä lasta.

Kuopiossa Mathilda Nordensvan innostui kotimaisen työn suosimisen aatteesta perustamalla vuonna 1888 Kuopioon Suomi-nimisen lelutehtaan.Tehtaan tavoitteena oli laadukas suomalainen käsityö ja työtilaisuuden tarjoaminen varattomille nuorille. Päätavoite oli saada lelujen valmistus varsinaiseksi kotiteollisuudeksi Savossa. Hanketta tuettiin apurahoin myös valtion taholta. Apurahan turvin rouva Nordensvan teki opintomatkoja mm. Saksaan tutustuen sikäläiseen leikkikaluteollisuuteen.

Lelutehdas Suomi toimi nykyisen Minna Canthin kadun ja Ajurinkadun kulmatontilla, Ajurinkatu 13:ssa sijainneessa rakennuksessa. Nordensvanit asuivat Minna Canthin kadun puolen isommassa asuinrakennuksessa (Minna Canthin katu 35), missä perheen vanhemmat työllistänyt Kuopion lennätinkin sijaitsi vuoteen 1914.

Laajimmillaan Lelutehdas Suomi oli 1890-luvun alussa.Tehtaassa teki työtä nelisenkymmentä tyttöä ja poikaa. Leikkikaluja valmistettiin osin verstaalla, osin työntekijöiden kotona. Erilaisten tuotteiden määrä nousi yli neljänsadan. Leluja valmistettiin puusta ja papiermaché-massasta, "paperitaikinasta", joka oli tehty kosteana jauhetusta paperista, liidusta, kipsistä ja liimavedestä. Tehdas tuotti mm. nukkeja, nukenpäitä ym. nuken varusteita sekä oikeiden huonekalujen näköisiä nuken kalusteita. Eläinleluista tärkeimmällä sijalla olivat erilaiset paperimassasta muovatut hevoslelut ajokaluineen. Tehtaalla oli myös oma tuotemerkki, Joutsen-tunnuksinen paperileima. Jälkipolville säilyneistä Suomi-tehtaan tuotteista on tiedossa vain Suomen kansallismuseon kokoelmissa olevat nuken kalusteet.

Tuotteitaan rouva Nordensvan myi vuonna 1890 avaamassaan Kotimaisessa lelukaupassa. Kuopiossa valmistettuja leluja myytiin ja mainostettiin myös muualla Suomessa, mm. Helsingissä, Tampereella ja Tammisaaressa. Lupaavasta alusta ja valtion lainoista huolimatta leikkikalutehdas ei osoittautunut taloudellisesti kyllin kannattavaksi. Lelutehdas Suomi lopetti toimintansa vuonna 1897. Kotimainen lelukauppansa rouva Nordensvan sulki seuraavana kesänä.

Mathilda Nordensvan toimi aktiivisesti myös Kuopion Naisyhdistyksessä, joka oli vuonna 1884 perustetun Suomen Naisyhdistyksen paikallinen haaraosasto. Maamme ensimmäisiin naisyrittäjiin kuuluvana hän sai nimensä muiden merkittävien naisten rinnalle Suomen Naisyhdistyksen vuonna 1896 julkaisemaan kirjaan "Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla".

Helena Niiranen, 2002.

Kuvat oikealla:
Kymmenosaisen nukenkaluston Kansallismuseoon lahjoittanut rouva Sallmén sai sen 1890-luvulla lahjaksi isoisältään, valtioneuvos August Wilhelm Oskar Florinilta. Kalustoon kuuluvan vaatekaapin taustapuolelta löytyi Lelutehdas Suomen käyttämä Joutsen-tunnuksinen tuotemerkki.

Lähteet:

• Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
• Niiranen, Helena: Lelutehdas Suomi ja Mathilda Robertina Nordensvan. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon julkaisuja n:o 7. Kuopio 1989.
• Uusi Suometar 25.7.1890
• Suomen kansallismuseon esinekokoelmat.

Sivu päivitetty 10.6.2005