Historia Historia

Arkku

Vanhimpiin irrallisiin huonekaluihin kuuluva arkku eli kirstu on ollut hyvin monikäyttöinen: sen tehtäviä jatkavat ainakin kaappi, lipasto, penkki ja matkalaukku. Vanhin Suomessa museoon tallennettu arkku on 1500-luvun alusta Ahvenanmaalta Hammarlandin Mörbystä.

Kaappi

Yleisenä huonekaluna kaappi tunnettiin vasta 1600-luvulta, jolloin pienet seinäkaapit, jalusta- ja penkkikaapit sekä korkeat lattia-/seinäkaapit alkoivat vähitellen yleistyä. Usein kirkkojen sisustajina toimineet nikkarit tekivät kaappeja, joten renessanssin (noin 1560-1670) ja barokin (noin 1660-1720) tyylit säilyivät niissä varsin pitkälle. Kaappeja maalattaessa rokokoolle (noin 1750-1780) ominaiset rönsyilevät kukka- ja lehtiaiheet ja kirkasväriset pinnat olivat käytössä.

Kellokaappi

Länsisuomalaisen talonpoikaistalon kalustusta täydentämään ilmaantui 1700-luvun puolivälissä kellokaappi. Englantilaiseen varhaisbarokkiin pohjautuvassa kaappikellossa oli suoraviivainen, usein mahonkinen kaappi. Kello maalattiin usein mahongin värisävyjä tavoitellen ruskeiksi tai punaruskeiksi.

Koristemaalatuista puuesineistä Pohjois-Savossa

Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa oli vuonna 1983 näyttely "Koristemaalattuja esineitä Pohjois-Savosta". Se kertoi alueen puuesineiden maalauskoristelusta 1700-luvulta 1800-luvulle. Tämä kirjoitus pohjautuu esineiden ja niiden tietojen kohdalla nimenomaan tuohon näyttelyyn. Esinekohtaisena lähdemateriaalina on käytetty Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmatietoja sekä Pohjois-Savon paikallismuseoiden kokoelmatietoja, muu tarkasti aiheeseen liittyvä lähteistö on varsin...

Rukinlapa

Ensimmäiset rukit tulivat Suomeen 1500-luvun alussa, mutta yleistyivät vasta 1700-luvulla. Rukinlapa sai muotonsa edeltäjästään kehräpuusta eli kuosalista, ja oli aluksi yksinkertainen ja maalaamaton. Aikaa myöten siitä kehittyi kuitenkin suosittu lahjaesine, sulhasen lahja morsiamelle, ja samalla eräs suomalaisen kansantaiteen merkittävimmistä esineistä.

Vakka

Keskiajan lopulta Uudenkaupungin ympäristö muodostui puuastiain valmistuskeskukseksi Suomessa. Alue sai Vakka-Suomen nimen. Sieltä vakkojen valmistus levisi muuallekin Suomeen ja oli enimmäkseen ammattimestareiden käsissä.

Valjaat

Hevosajoneuvot ja valjaat olivat isännille ja nuorille miehille vastaavia edustusesineitä kuin morsiusarkut nuorikoille tai huivivakat kirkonmäelle kiipeäville emännille. Rekiin maalattiin Länsi-Suomessa kukkakuvioita, ja kesällä talon vireimmän hevosen perässä piti olla kunnolla kiillotetut kiesit. Valjaista erityisesti länget ja silankaaret olivat koristelun kohteena.