Askeleita Kuopion Kauppakadulla, Snellmaninpuistosta kauppatorille

13.

Kauppakatu 29
Raninin kulma, Oy Gust. Raninin liike- ja asuintalo (Juhani Nylund 1962)

Gust. Ranin (1825-1896) sai Kuopiossa porvarioikeudet vuonna 1852 ja hänestä tuli myöhemmin kaupungin ensimmäinen kauppaneuvos. Ranin harjoitti tukkukauppaa, pystytti ensimmäisen tehtaanpiipun Kuopioon Koljonniemelle, perusti myllyn, viinanpolttimon, olutpanimon ja omisti laivoja. Yritys harjoittaa yhä myllyteollisuutta satamassa, jossa on myös yhtiöön nykyisin kuuluva Lignell & Piispasen likööritehdas. Se valmistaa apteekkarien (Hugo Lignell, A. E. Piispanen) perinteisen mesimarjaliköörin lisäksi mm. Sawon Wiinaa, joka "raikastaa hengityksen ja matkaansaattaa hövelin käytöksen."

14.	Tuomiokirkko
	Tuomiokirkko on kaupungin viides kirkko. Se sijaitsee Vahtivuorella (entinen Lapinlinna). Sen rakentaminen aloitettiin kesällä 1806. Uusklassiseen tyyliin suunnitellut piirustukset laati Ruotsin yli-intendentin virastossa P. W. Palmroth, rakentamista johti kirkonrakentaja Jacob Rijf. Suomen sota keskeytti työt, jotka saatiin valmiiksi 1815 luutnantti Pehr Granstedtin johdolla. Suomi kuului jo tuolloin Venäjän keisarikuntaan. Alttaritaulu on B. A. Godenhjelmin Kristus ristillä 1843. Kuopion emäseurakunnan 450-vuotisjuhlien kunniaksi keväällä 2002 tuomiokirkkoon saatiin Kuopion edelliseen kirkkoon Peter Bergströmin 1741 maalaamat alttaritaulut Kansallismuseosta.
	Kauppakadun puoleisessa kirkkopihan muurissa on viinikellarin ovi. Kesällä 2001 ovi avattiin yleisölle. Kellariholvissa voi kesäisin levähtää, tutustua kirkon historiaan ja sammuttaa janonsa raikkaalla "elämän vedellä".

15.	Lyhtypylväs Kirkon pihamuurin kupeella, vastapäätä taidemuseota
	Kuopion Energialaitos kiinnitti keväällä 2001 pylvääseen laatan: "Tämän valaisupylvään yläosassa on talvisodassa 3.2.1940 Kuopioon pudotetun lentopommin sirpaleen tekemä reikä. Pommituksissa kuoli 37 ihmistä ja 71 taloa vaurioitui. Pommitus aiheutti myös sähkönjakeluverkolle huomattavat vauriot."

16.	Kauppakatu 33 Konttorirakennus ja sisäänajoliuska KKK-marketiin (Arkkitehtitoimisto Kontiola & Pitkänen 1975)
	Paikalla oli J.V. Strömbergin seitsemälle suutarille, Kansalliskaupalle, suunnittelema punatiilinen liikerakennus.

17.	Kauppakatu 35 Kuopion taidemuseo (Vilho Penttilä 1904, laajennus ja muutoksia Kauno S. Kallio 1924-25)
	Jugendtyylinen rakennus on entinen Kansallis-Osake-Pankin talo. Huhtikuussa 1980 taloon avattiin taidemuseo, jossa on esillä Kuopion kaupungin omistamaa vanhempaa ja uudempaa suomalaista taidetta sekä vaihtuvia näyttelyitä.
	Ylitämme Vuorikadun (entinen Vestra Berggatan, Läntinen Vuorikatu)

18.	Kauppakatu 37 "Rehutorni", entisen Maatalous -Osakepankin toimi- ja asuintalo (Jussi ja Toivo Paatela 1929)
	Rakennuksesta löytyy klassismin ja funktionalismin piirteitä. Kulmassa sijaitseva Vanha Apteekki jatkaa vuonna 1777 lääniin perustetun ensimmäisen apteekin toimintaa. Se on palannut paikalle, jossa se toimi apteekkareiden Hugo Lignellin ja August Piispasen omistuksessa ja josta se muutti kadun toiselle puolelle 1898 nk. Vanhan Apteekin kulmaan lähes sadaksi vuodeksi.

19.	Kauppakatu 16 Elorannan talo (F. A. Sjöström 1881, Paul Hesse 1988)
	Uusrenessanssia edustavan liike- ja asuintalon julkisivu on säilytetty, sisätilat on melkein kokonaan muutettu 1980-luvulla. Otto Elorannan vuonna 1916 metsänriistan välityksellä ja lapikkailla aloittama liiketoimi jätti talolle perinnöksi nimen. Kulmahuoneistossa toimi maankuulu Savolan kirjakauppa kahdessa kerroksessa lähes sata vuotta.

20.

Kauppakatu 18
Vanhan Apteekin talo (Jac. Ahrenberg 1882, Käsityökadun siipi P. J. Pitkänen 1898, uudistus Matti Pohjanpelto ja Jussi Suomala 1988)

Uusrenessanssia ja kansallisromantiikkaa yhdistävä rakennus on saanut nimensä 1777 perustetusta Vanhasta Apteekista, jonka toiminnasta talossa on muistona kulmaoven edessä olevan pylvään ja ovenpielen veistokuvat, pienet pirut ja lääketiedettä symbolisoivat käärmeet. Ne ovat harvoja kiviveistokoristeita kaupungissa. Vanha Apteekki muutti taloon apteekkari August Piispasen aikana ja toimi talossa 1898-1987.

Ravintola Henry´s Pub, joka oli ensimmäisiä pubeja sisä-Suomessa, aloitti talossa Kauppakadun puolella 1970-luvun alussa. Nykyisin se sijaitsee Vanhan Apteekin holvikellareissa Käsityökadun puolella. Siipirakennuksessa, apteekkarin ruokasalissa ja herrainhuoneessa, on lounasravintola Kallavesj.

21.	Kauppakatu 20 Harmaa kivitalo (J. V. Strömberg 1920)
	Rakennus edustaa harvinaisen selkeää Italian täysrenessanssia heijastelevaa klassismia. Toisen kerroksen ikkunoissa on koristekuvioita, kaupan ja teollisuuden symboleja. Talon rakennutti Pohjoismaiden Yhdyspankki, jonka ensimmäinen konttori tuli Kuopioon jo 1862. Nykyisin rakennuksessa toimii eri yrityksiä, pankkiperinteitä jatkaa Mandatum.

22.	Kauppakatu 22 Asuin- ja liiketalo nk. Pankkitalo (Väinö Nieminen 1959)
	Entinen Helsingin Osakepankin konttorirakennus, nykyisin kiinteistössä toimii Säästöpankki Optia.

23.	Kauppakatu 41 Saastamoisen kulma, entinen Kansallis-Osake-Pankin ja Saastamoinen Yhtymän liikerakennus (Toivo Korhonen 1979)
	Talo sai kansan suussa nimen Finnjet. Paikalla sijaitsi Herman Saastamoisen vuonna 1882 rakennuttama kaunis kivikartano, joka purettiin uudisrakennuksen tieltä. Talon ulkoseinässä on Erkki Korhosen (1998) suunnittelema muistolaatta Herman Saastamoiselle, ensimmäiselle suomeksi porvarisoikeudet anoneelle suurliikemiehelle: "Tälle paikalle kauppaneuvos Herman Saastamoinen rakensi vuonna 1882 ensimmäisen liiketalonsa, josta teollinen ja kaupallinen toiminta laajeni vuosikymmenten kuluessa valtakunnallisesti merkittäväksi Saastamoinen Yhtymäksi. Herman Saastamoinen 1850-1920".
	Ylitämme Puijonkadun (entinen Nylandsgatan, Uudenmaankatu) ja saavumme Kuopion kauppatorin laitaan.

24.

Kuopion tori

Kauppatori ja Kuopion markkinat siirrettiin Kustaan torilta (nykyisestä Snellmanin puistosta) tänne 1850-luvulla. Useita muodonmuutoksia kokenut tori on keskeinen paikka Kuopiossa, "mualiman napa". Kesäisin tori on niin kuopiolaisten kuin turistienkin kokoontumispaikka, jossa on tarjolla kaikkea muikuista musiikkiin, konsertteja ja kahviloita "toriparlamentteineen". Kesäkuussa Kuopio Tanssii ja soi -viikon aikana torilavalla on runsaasti esityksiä, myös muulloin on ohjelmaa.

25.	Veljmies (Heikki Konttinen 1959)
	Veistoksella Veljmies Konttinen voitti Kuopion yrittäjien patsaskilpailun. Siitä tuli Pikku-Pietarin ja Puijon ohella kaupungin symboli, vaikka se aluksi herätti kiivasta keskustelua. Innoittajana kalastavaan savolaispoikaan taiteilija on maininnut Aaro Jalkasen 1910-luvulla sepittämän Kallavesj-laulun säkeen: "Veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj".

26.	Kauppakatu 1-5 Kauppahalli (J. V. Strömberg 1902)
	Jugendtyylisen hallin ulkoseiniä ja ovia koristavat eläin- ja kasviaiheet. Satavuotiaassa hallissa sijaitsee useita kauppakojuja, einesmyymälöitä ja kahvila.

27.	Siskotyttö (Taru Mäntynen 1984)
	Siskotyttö on liike- ja teollisuuslaitosten lahja kaupungille. Kutsukilpailulla haettiin savolaisen torimyyjän "muotokuvaa". Kilpailun tuloksena varkautelainen kuvanveistäjä Taru Mäntynen sai tehtäväkseen toteuttaa idean. Kauppatorilta sairaalaan