Askeleita Kuopion Kauppakadulla, satamatorilta Kustaantorille

1.	Matkustajasatama "Siellä laivat huuteloo, Kuopijoon, Kuopijoon...!"
	Kuopion kaupungin kukoistus kauppa- ja teollisuuskaupunkina alkoi, kun Saimaan kanava valmistui Kuopioon saakka 1856. Täältä purjehdittiin Viipuriin, Pietariin ja maailman merille. Voi- ja puukauppa ulkomaille kukoisti, lähirannoilla rakennettiin höyrylaivoja ja lotjia. Esimerkiksi purjehduskaudella 1880 satamassa kävi "34 purjelaivaa, 9 höyrylaivaa ja 9 pienempää höyryvenettä sekä kaksi hinauslaivaa", kertovat Bruno Granitin tilastot.
	Matkustajalaivat kulkivat päivittäin säännöllisillä reiteillään maakunnan pitäjiin ja välittivät sekä tavara- että henkilöliikennettä. Ennen rautatien tuloa Kuopioon (1889) ja maantiesillan rakentamista pohjoiseen (Kallan sillat 1932) satama oli tärkeä kaupungin ja Savon talouselämälle. 1930-luvulla satama alkoi hiljetä rautatie- ja maantiekuljetusten kasvaessa.
	Saimaan kanavan avauduttua uudelleen 1970-luvulla tavaraliikenne ja tullilaitos siirrettiin Kumpusaareen. Satamaan jäi vain henkilöliikenne. Nykyisin sisävesilaivat risteilevät Kallavedellä, poikkeavat Alahovin viinitilalle, Hietasalon hiekoille ja Heinäveden luostareihin ja purjehtivat aina Savonlinnaan saakka. Täällä on myös vierasvenesatama. Kesäisin satamatorilla on torikauppaa, konsertteja ja viinijuhlat, syksyllä kalaryssäys, talvella jäämaraton.
	Osa satamatorista muokattiin puistoksi 1933 Bengt Schalinin piirustusten mukaan ja 1990-luvulla sitä uudistettiin Seppo Hiekkalan suunnitelman pohjalta. Satamalaitureita on laajennettu ja kivetty, keskellä toria on esiintymislava.
	Taiteilija Jaakko Rönkkö suunnitteli 1993 Sprengtportenin perhepuistoksi nimetyn puiston osan ja muistokiven, jossa lukee: "Itsenäisyyden uranuurtaja, Suomen tasavallan ensimmäisen perustuslakiehdotuksen laatija Yrjö Maunu Sprengtporten 16.8.1740 - 13.10.1819." Satamatoimiston lähellä on toinenkin muistokivi Sprentportenin kunniaksi: "Suomen ensimmäinen kadettikoulu aloitti toimintansa tällä paikalla Kustaa III:n käskystä 1.8.1780. Constatem decorat honor. Kuopion kadettipiiri 1.8.1980." Sprengtportenin aloittama koulu siirtyi jo seuraavana vuonna Kuopiosta Rantasalmelle, myöhemmin Haminaan, jossa toimii edelleen.
	Satamassa on säilynyt kolme vanhaa puurakennusta. Kesäisin entisessä tulli- ja pakkahuoneessa toimii ravintola Wanha Satama. Tämä komea nikkarityylinen, sinivalkoinen rakennus on C. A. Edelfeltin piirtämä ja rakennettu vuosina 1859-60. Toinen samanvärinen ja -tyylinen, Ferdinand Öhmannin 1879 suunnittelema pieni puutalo on Satamatoimiston käytössä ympäri vuoden. Tyypillinen 1900-luvun alun satama-aitta, joita kauppiaat pystyttivät satamiin tavaroidensa säilyttämistä varten, on osittain vierasvenesataman palvelutiloina. Puiston reunassa on entinen SOK:n konttori ja varastorakennus. Funktionalismia edustava 1940 valmistunut rakennus muutettiin 1990-luvulla yksityisiksi liiketaloiksi ja asunnoiksi.
	Kauppakatu (entinen Norra Bergsgatan, Pohjoinen Vuorikatu) alkaa satamasta.

2.	Kauppakatu 1-5 Asuintalot (Georgios Fasoúlas 1995)
	Talot edustavat uusinta asuntoarkkitehtuuria. Satama-alueen asuinrakentaminen ja sataman kunnostus on vielä kesken. Alueella muutetaan vanhaa rakennuskantaa asuinkäyttöön sekä rakennetaan täysin uutta.
	Ylitämme Satamakadun (entinen Rantakatu). Kauempana vasemmalla Satamakatu 13:ssa näkyy punatiilinen Gust. Ranin Oy:n mylly (Werner Polón 1883). Myllyn rakennukset täydentävät satama-alueen ilmettä.

Kauppakatu 2
Bastmanin talo

Kuopion vanhin kivestä rakennettu 2-kerroksinen asuin- ja liiketalo. Kauppias ja laivanvarustaja D. F. Bastman piti vuonna 1850 rakennuttamassaan talossa kynttilä- ja saippuatehdasta. Oy Carlson avasi 1911 taloon rautakauppansa sivuliikkeen nk. Ala-Carsonin, joka toimi vuoteen 1957. Talossa sijaitsi "vuurmannien" kulta-aikana sataman hevosajureiden taukotupa. Nyt talossa on Ravintola Sataman Helmi.

Kauppakatu 5-7
Entinen meijeri (J. V. Strömberg 1907)

Kuopiolaisarkkitehti J. V. Strömbergin jugendarkkitehtuuria edustava rakennus. Ulkoseinällä Kuopion meijerin 90-vuotisjuhliin paljastettu reliefi Maidon tie (Taru Mäntynen 1991) kertoo ajasta, jolloin miljoonia litroja maitoa kuljetettiin vuosittain Kuopioon Pohjois-Savosta laivoilla, veneillä ja hevospelillä. Meijeritoiminta loppui 1995. Korttelin rakennuksissa toimii useita elintarvikealan yrityksiä, käsityöpajoja, ateljee Luova puu ja lounasravintola Maitolaituri kesäterasseineen.

5.	Kauppakatu 6-8 Kuopion Energian kortteli
	Korttelissa Snellmaninkadun puolella on energialaitokselle kuuluvia kivi- ja puurakennuksia sekä Kauppakadun varrella uudisrakennus ja tiiliaita (Mikko Etula 1992). Kuopion ensimmäisen sähkögeneraattorin hankki kirjanpainaja Otto Backman helmikuussa 1892 Vuorikadulle (nykyinen Savon Sanomien kortteli). Syksyllä Raninin mylly sai sähköt, neljän vuoden kuluttua tuomiokirkko ja samaan aikaan keskustan katuvalot alkoivat pimeän tullen syttyä "itsestään". Pari vuosikymmentä olivat lyhdynsytyttäjät kulkeneet tikkaineen sytyttämässä öljy- ja kaasulamppuja kadunkulmiin. Päätös kaupungin omasta sähkölaitoksesta tehtiin kesällä 1906. Nykyisin Kuopion sähkö ja kaukolämpö saadaan Haapaniemen voimalaitoksesta, jonka ensimmäinen vaihe käynnistyi 1969 ja toinen 1980. Voimala käyttää polttoaineena pääasiassa turvetta.
	Ylitämme Snellmaninkadun (entinen Kaivokatu).

Kauppakatu 13
Sammon talo (Antti Koponen 1911)

Jugendvaikutteisen, entisen Osuusliike Kallan liike- ja asuintalon, Miljoonapalatsin, rakennutti kauppias Samuli Niskanen. "Elävien kuvien teatteri" Pohjantähti toimi talossa 1912-16. Legendaarinen muikkuravintola Sampo, jonka nimeä kiinteistö nykyisin kantaa, avattiin 1931. Yli 70-vuotiaalla Sammolla on monia lempinimiä Vapaasatama, Merihotelli, Alatäkki ja monta iskulausetta: "Jos tuut jostaen syrjäseuvulta Savon ulukopuolelta, kää ies Sampossa, nii on jottaen kertomista."

7.	Kauppakatu 12 Asuin- ja liiketalo (P. Makkonen 1923)
	Talo on säilyttänyt osan vanhaa ulkoasuaan rakennuttajansa "Lintu-Räsäsen", metsänriistaa välittävän kauppiaan ajoilta. Satama apteekki toimi talossa 1928-39. Nyt siinä on mm. taideliikkeitä ja -työhuoneita, studioita ja Galleria Kapriisi. Katolla on kaksi Kuopion harvoista tuuliviireistä.

8.	Kauppakatu 14 Snellmanin (Vahtivuoren) peruskoulurakennus (Werner Polón ja Sebastian Gripenberg 1904)
	Koulurakennus suunniteltiin alunperin teollisuuskouluksi. Toisen kerroksen päätyikkunoiden yläpuolella on tekniikkaan viittaavia korkokuvia, talossa on myös kaunis pääovi Maaherrankadun puolella. Pihaan johtavat koristeelliset portinpylväät. Kolmas kerros lisättiin vuonna 1941, kun rakennus oli osittain tuhoutunut pommituksissa. Rakennuksen tieltä purettiin 1903 vanha kaksikerroksinen puurakennus, jossa toimi 1844-62 Kuopion Ylä-alkeiskoulu, jonka rehtorina J. V. Snellman oli. Hän toimitti täällä myös suomenkielistä Maamiehen Ystävää ja ruotsinkielistä Saimaa sekä myöhemmin Litteraturbladetia. Snellmanin kotimuseo sijaitsee Snellmaninkatu 19:ssä.
	Koulun pihalla on Mutteri, puinen, empiretyylinen kahdeksankulmainen puurakennus (E. B. Lohrmann 1849) Se toimi jo 1850-luvulla Ylä-alkeiskoulun voimistelusalina, nykyisin Snellmanin peruskoulun koulutilana.

9.	Kauppakatu 17-19 Asuin- ja liiketalo (Arkkitehtitoimisto Esa Malmivaara 1981)
	Kauppa- ja Maaherrankadun kulmassa sijaitsi 1970-luvun puoliväliin Pohjois-Savon Rautakauppa (PoSaRa), perustettu vuonna 1907. Kaupungin ensimmäinen, "vakinaisena paikkakunnalla oleva Kuopion elävien kuvien näyttämö Maat ja Kansat" sijaitsi PoSaRan kanssa samalla tontilla vuosina 1906-11.
	Ylitämme Maaherrankadun, jonka nimi oli vuoteen 1903 Kuningattarenkatu. Kun kadun toiseen päähän, Piispanpuiston laitaan valmistui 1882 Constantin Kiseleffin suunnittelema Kuopion lääninhallituksen residenssi, kuningatar vaihtui maaherraksi. Kuningas Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika ovat olleet ainoita Ruotsi-Suomen kuninkaallisia, jotka ovat vierailleet Kuopiossa. Se tapahtui vuonna 1802.

10.

Kauppakatu 23
Kuopion museo (J. V. Strömberg 1907)

Kansallisromanttinen rakennus on ensimmäisiä museo- ja kirjastorakennuksiksi suunniteltuja maassamme. Se rakennettiin 1883 perustetun Kuopion Isänmaallisen seuran ja 1897 perustetun Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistyksen aloitteesta. Museossa ovat esillä kulttuuri- ja luonnonhistorialliset kokoelmat: esineistöä esihistorialliselta ja historialliselta ajalta sekä vitriineissä täytettyjä eläimiä elinympäristöineen, joukossa myös luonnollista kokoa oleva mammutin rekonstruktio. Portaikossa on kuopiolaissyntyisen taiteilija Juho Rissasen (1873 - 1950) fresko Rakentajat vuodelta 1909. Kirjasto sijaisi museorakennuksessa vuoteen 1967. Nyt pääkirjasto on Maaherrankadulla, museon viereisessä rakennuksessa (Matti Hakala 1967). Palokunta toimi museon siivessä. Muistona siitä on museon korkein torni, letkujen kuivaustorni. Tontilla sijaitsi ennen museota ortodoksinen rukoushuone.

11.

Kauppakatu 25
Suomen pankin entinen toimitalo (J. V. Strömberg 1912)

Alunperin kaksikerroksisessa, klassisia piirteitä omaavassa kivirakennuksessa Suomen Pankki toimi yli 80 vuotta. Pankki oli aloittanut Kuopiossa 1840. Ensimmäisen maailman sodan aikana osa valtion kultavarantoa sijoitettiin tänne. Rakennus ei vastannut turvallisuusmääräyksiä enää 1993, jolloin uusi konttori nousi "Rikkaiden rinteelle". Vanhaan pankkisaliin avattiin Ruokaravintola Isä Camillo 1998. Se jatkaa 1800-luvulla tontilla sijainneen eksoottisen ravintola Bodega Espanolan perinteitä. Legendan mukaan ravintolassa viihtyi erittäin hyvin romanttisten savolaismaisemien maalari J. F. Weurlander (1851-1900). Suuressa pylväskoristeisessa puutalossa ravintolan lisäksi toimivat mm. lääninhallitus ja tyttökoulu.

12.	Snellmaninpuisto
	Vanhoissa kartoissa paikan nimi on Kustaantori eli Suurtori. Se palveli kauppatorina ennen torikaupan siirtämistä 1800-luvun puolivälissä nykyiselle torille. Paikalle alettiin rakentaa puistoa, joka on kaupungin vanhin. Jo 1840-luvulla istutettiin ensimmäiset puut, myöhemmin rakennettiin virvoitusjuomakojuja eli "vesimyymälöitä", kukkaistutuksia ja vuonna 1889 soittolava. V.P.K.:n ja armeijan soittokunnat konsertoivat puistossa kesäiltaisin.
	Puisto sai nykyisen nimensä, kun sinne pystytettiin 1886 Johannes Takasen veistämä J. V. Snellmanin rintakuva. Puistoa ovat muokanneet Bengt Schalin 1938, Leena Laine 1985 ja suihkukaivon on suunnitellut Kaj Michael 1956.
	Ylitämme Kuninkaankadun, joka on harvoja alkuperäisen nimensä säilyttäneitä kuopiolaiskatuja, nimetty Kustaa III:n kunniaksi, joka antoi Kuopiolle 1775 kaupunkioikeudet. Snellmaninpuistosta Kauppatorille