28. Kauppakatu 24 Lyseo (C. L. Engel 1826, Puijonkadun siipi Georg Wilenius 1888, Hallikadun siipi Jac. Ahrenberg 1915, myöhemmin laajennuksia ja muutoksia) Uusklassisen lyseon seinässä on pronssilaatta: "Tämän rakennuksen lahjoitti Aleksanteri l Kuopion kaupungille muistoksi käynnistään 1819. C. L. Engelin suunnittelema rakennus valmistui 1826. Täällä ovat toimineet Kuopion triviaalikoulu, Kuopion lukio ja Kuopion lyseo", nyt myös IB-lukio. Lyseota ovat käyneet mm. kirjailijat, Savolaisen laulun tekijä August Ahlqvist-Oksanen ja Juhani Aho, joiden muistolaatat ovat lyseon seinässä. 29. Kauppakatu 26-28 Nyylan kortteli Vanhassa puukorttelissa toimi vielä 1990-luvulla useita liikkeitä, mm. Soinisen Kello- ja Kultaliike vanhassa hirsiaitassa sekä Nyylan vaate- ja lyhyttavaraliike, josta nimi. Korttelissa sijaitsi 1840-luvulla mm. Karl Almin talo, jossa J. V. Snellmanin vaimo ja lapset asuivat odottaessaan muuttoa Helsinkiin, jonne he siirtyivät 1849. Ylitämme Haapaniemenkadun (entinen Tavastgatan, Hämeenkatu). 30. Kauppakatu 32 H-talo (Kaj Michael 1965, muutoksia 1980- ja 90 -luvuilla Vesa Kauhanen, Heikki Tegelman) H liikerakennuksen nimessä viittaa Hallmanin Kulmaan, Birger Hallmanin (1851-1939), liikemiehen ja kauppaneuvoksen ensimmäiseen omalla tontilla sijainneeseen liike- ja kotitaloon, jonka hän osti 1879. Hallmanin kauppahuone harjoitti vähittäis- ja tukkukauppaa sekä saha-, mylly- ja tulitikkuteollisuutta. l950-luvulla tontilla sijaitsi myös Hallmanin paitatehdas, jonka seinärakenteet ovat vielä tallella nykyisen talon Lapinlinnankadun puoleisissa rakenteissa. 31. Kauppakatu 47 Carlsonin liiketalo (Eino Pitkänen 1930) Rakennuksessa on klassismin ja funktionalismin piirteitä, Kauppakadun puoleisella julkisivulla on kuvanveistäjä Uno Aron neljä reliefiä vuodelta 1930. Toisessa kerroksessa sijaitsi 1930-luvulla funkkiskahvila, jossa legendan mukaan on soitettu kaupungin ensimmäisiä jazzrytmejä. Aiemmin tontilla sijaitsi räätälimestari Engströmin talo, jossa Birger Hallmanilla oli ensimmäinen kauppansa ennen kuin John Carlson osti talon ja avasi siinä 1899 rautakaupan. Kun tavaravalikoima laajeni, liike sai kansan suussa nimen Rauta ja retonki, nyt tavara- ja vaatevalikoina yltää kansainväliseen kuosiin. 1960-luvulla tavarataloa laajennettiin ja sinne asennettiin Kuopion ensimmäiset rullaportaat. Uuden siiven (Kaj Michael) tieltä purettiin vanha elokuvateatteri Puijo. Liiketilat levittäytyivät kadun toiselle puolelle, Kauppa- ja Savonkadun kulmakortteliin (Esa Malmivaara) ja 1990-luvulla korttelin sisälle (Ossi Andersson, Kari Toppila). Vanhaa osaa ja uusia yhdistävät toisiinsa tunneli ja lasisilta. Ylitämme Savonkadun (entinen Nyslottsgatan, Savonlinnankatu). 32. Kauppakatu 40-42 NMKY:n talo (Rak.tsto Turunen & Räisänen 1974) Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys aloitti Kuopiossa 1891 ja rakennutti tälle tontille J. V. Strömbergin suunnitteleman ensimmäisen oman talonsa 1911. Se purettiin 1974 nykyisen tieltä. 33. Kauppakatu 55-57 Pelastusarmeijan talo (Kaj Michael 1963) Kuopioon 1897 perustettu Pelastusarmeija toimii vanhalla paikallaan. 34. Kauppakatu 44 Nuorisokeskus, Nuokkari (Eero Koivisto 1985) Nuorten vapaa-ajan tiloja on myös pihan toisella puolella puutalossa, joka on suojelukohde, samoin kadun vastakkaisella puolella lastentarhojen käytössä oleva puutalo on suojeltua puu-Kuopiota. Nuorisokeskuksen vieressä sijaitseva Matti Aihan veistos Futura II on valkobetonista valettu teos, joka kuuluu Aihan Futura -sarjaan ja toistaa hänen useissa teoksissaan käyttämää liekehtivää muotoa. Ylitämme lehmusten reunustaman Puistokadun (entinen Wibogsgatan, Viipurinkatu). C. A. Edelfeltin 1858 luonnostelemassa asemakaavassa katu on nimellä Läntinen Bulevardi (Västra Boulevarden). Istutusten uskottiin hidastavan puukaupungeissa usein sattuvien tulipalojen leviämistä kaupunginosasta toiseen. Puisto- ja Sairaalakadun välille Kauppakadun varrelle on noussut sodan jälkeen monikerroksisia asuin- ja liiketaloja, joiden tieltä hävisi vanhaa puu-Kuopiota, Pikku-Pietarin pihoja. 35. Kauppakadun päässä Entinen lääninsairaala (Florentin Granholm 1910) Lääninsairaala oli pitkään kaupungin ainoa sairaala ja sijaitsi ensin Maljalahden rannalla, sitten vankilan takana Lahdentaassa. Tuolloin rannan läheisyys oli tärkeä, sillä potilaat joutuivat pesemään itse pyykkinsä. Sairaalan ensimmäiset uudisrakennukset Valkeisen rannalle valmistuivat 1877. Sairaanhoitajien koulutus alkoi lääninsairaalassa vuonna 1896. Edelleen rakennuksissa annetaan terveydenhoidon ammattiopetusta. Valkeisenkadun varrella sijaitseva lisärakennus valmistui 1993 Pekka Pitkäsen suunnittelemana.

Kauppakatu valokuvattuna sairaalasta satamaan. © copyright Kulttuurikolmikko Oy, All rights reserved.